Valikko

Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.

Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.

Vastuut ja velvoitteet

Pelastussuunnitelma on

  • perehdytettävä kiinteistön kaikille toimijoille, aina myös uusille
  • tarkoitettu kiinteistön käyttäjille ohjeeksi päivittäiseen toimintaan
  • pidettävä ajan tasalla ja muutoksista on tiedotettava toimijoille

Jokaisen kiinteistössä toimivan on

  • osattava tehdä hätäilmoitus
  • tunnettava pelastussuunnitelman sisältö pääpiirteissään
  • osattava toimia onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa
  • ilmoitettava havaitsemistaan riskitekijöistä kiinteistön edustajalle
  • noudatettava turvallisia työtapoja
  • tiedettävä poistumisreitit ja kokoontumispaikka
  • tiedettävä alkusammutusvälineiden ja ensiaputarvikkeiden sijainti ja osattava käyttää niitä oikein

  • Työsuojelu
    • Jokainen kiinteistössä vuokralla oleva yritys on velvollinen huolehtimaan työturvallisuuslain mukaisesta työsuojelutoiminnasta
  • Työturvallisuus
    • Työntekijöille tulee antaa tarpeelliset ohjeet laitteiden ja välineiden käytöstä sekä toimintaohjeet onnettomuuksien varalle
  • Suunnitteluvelvollisuus
    • Mikäli vuokralaisella on tiloissaan toimintaa, joka vaatii erillistä pelastus- tai turvallisuussuunnittelua (esim. ravintola), on vuokralaisen velvollisuus huo-lehtia siitä, että velvoitteet tulevat täytetyksi
  • Tietoturvallisuus
    • Jokainen vuokralla oleva yritys tai toimija on itse velvollinen huolehtimaan yrityksen tietoturvallisuudesta
  • Vuokralaisen ilmoitusvelvollisuus
    • Vuokralla olevan yrityksen tulee ilmoittaa kiinteistön turvallisuusvastaavalle tai johdolle kiinteistön turvallisuutta vaarantavista tekijöistä
  • Vuokranantajan ilmoitusvelvollisuus
    • Vuokranantaja on velvollinen ilmoittamaan vuokralaisille kiinteistön pelastustoimintaan ja turvallisuuteen vaikuttavista muutoksista
  • Toimintavelvollisuus
    • Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimintaan

Kohteen perustiedot

Vuonna 1938 rakennettu liikerakennus, jota on laajennettu vuonna 1955.

Perustiedot

Kiinteistön nimi PMK-Talo
Kiinteistön osoite Erkkilänkatu 11
33100 TAMPERE
Rakennusten määrä 1
Toimijoiden määrä 100
Kiinteistön omistaja Erikoissijoitusrahasto Mandatum AM Suomi Kiinteistöt II
Rakentamisvuosi 1938
Pinta-ala 21 116 m²
Kerrokset 7
Paloluokka P1
Rakennusmateriaali Tiili
Kiinteistön pääsisäänkäynti
Kiinteistön pääsisäänkäynti

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Pirkanmaa. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 10 minuuttia.

Kiinteistönhoito Lassila ja Tikanoja Oy
puh. 010 6367000
päivystys 010 6367000
Vesiyhtiö Tampereen kaupunki: Tampereen vesi
puh. 0800 90172
päivystys 0800 90172
http://www.tampere.fi/vesi.html
Sairaalakaasujärjestelmän sulut Pääsulku hapenkehitintilassa, osastosulut sairaalassa (3 linjaa).
Vartiointiliikkeen yhteystiedot AVARN Security
puh. 010 6202000
päivystys puh. 010 6202000
Kokoontumispaikka Viereisen talon paikoitusalue (Peltokatu)
Varakokoontumispaikka Lyhytaikaikaisesti naapuritalon sisätiloissa
Väestönsuojien määrä 2
Väestönsuojan sijainti VSS1 Kellarikerros (D-porras)
Väestönsuojan sijainti VSS2 Kellarikerros (A-porras)
Lämmitysmuoto Kaukolämpö
Veden pääsulku Kellarikerros (A-porras)
Lämmönjakohuone Kellarikerros (A-porras)
Sähköpääkeskus 1. kerros (A-porras-vasen)
Ilmanvaihtokone 21kpl IV-koneita /konehuoneita
Ilmanvaihdon hätä-seis

Pysäytys konekohtaisesti

Kiinteistön tilat

Liikehuoneistot
Sijainti Nimi
1. kerros Panimo Ravintola
1.-7. kerros Pientoimistoja
4.-6. kerros Fressi Liikuntakeskus
K-3. kerros Varastoja ja työpajoja
K-3./7. kerros Liike- ja tuotantotiloja
Muut tilat
Sijainti Nimi
1 krs. pohjoispääty Veter eläinsairaala 24/7h

Henkilömäärät

Panimo Ravintola
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 0 1–45 1–45
Avoinna klo. 15.00-2.00
Viikonloppuisin 0 1–45 1–45
Avoinna klo. 15.00-2.00
Yhteensä
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 0–150 50–350 4
Päiväsaikaan toimistojen henkilökuntaa/vieraita sekä kuntosaliasiakkaita. Iltaisin ja viikonloppuisin pääasiassa kuntosaliasiakkaita.
Viikonloppuisin 20–100 20–100 4
Veterillä työskentelee 4 henkilöä yövuorossa

Turvallisuushenkilöstön tehtävät

TURVALLISUUSVASTAAVA

  • tiedottaa kiinteistön käyttäjiä turvallisuusasioissa
  • luo perusteet kiinteistön turvallisuustoiminnalle
  • osallistuu kiinteistössä tehtäviin palotarkastuksiin mahdollisuuksien mukaan

TURVALLISUUSVALVOJAT

  • pyrkivät arjen askareiden ohessa edistämään turvallisuuskulttuuria kiinteistössä
  • osallistuvat aktiivisesti turvallisuuskoulutuksiin ja ylläpitävät turvallisuusosaamistaan
  • valvovat ja esittävät korjausehdotuksia kiinteistön turvallisuudesta turvallisuusvastaavalle
  • suorittavat omien vastuualueittensa turvallisuustarkastuksen kahdesti vuodessa ja raportoivat sähköisesti turvallisuusvastaavalle

VARTIOIMISLIIKE

  • vastaa kohteen turvallisuusvalvonnasta
  • pyrkii toiminnallaan ennaltaehkäisemään kiinteistöön kohdistuvia rikoksia

VÄESTÖSUOJAN HOITAJA

  • vastaa siitä, että suoja on käytettävissä 72 tunnissa viranomaismääräyksestä
  • tarkastaa väestönsuojan toimintakunnon kerran vuodessa
  • väestönsuojan varusteiden ylläpito

KIINTEISTÖHUOLTO

  • huolehtii kiinteistötekniikasta ja – huolloista
  • vastaa piha-alueiden siisteydestä ja (talvi)kunnossapidosta
  • suorittaa toimenpiteet vaaran estämiseksi

Organisaatio

Tekninen manageri Tero Ala-Hannula
puh. 010 2009800
Tekninen manageri Mika Savikko
puh. 010 2009800

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä Nimi Puhelinnumero Päivystysnumero
Huoltoyhtiö Lassila ja Tikanoja Oy 010 6367000 010 6367000
Hissihuolto Schindler Oy 020 320500
Vartiointiliikkeen yhteystiedot AVARN Security 010 6202000 010 6202000

Muut tärkeät numerot

Toimija Puhelinnumero Päivystysajat
Hätänumero 112 24 h
Myrkytystietokeskus 0800 147 111 24 h

Järjestelmien ylläpito

Järjestelmä tai toiminto Toimenpide Toimenpiteen suoritusväli
Pelastussuunnitelma Päivitys Ylläpidetään ajantasaisena ja tarkastetaan kerran vuodessa
Palonsulkujärjestelmä Kuukausikokeilu Kuukausittain
Palovaroitin Toimintakunnon tarkastus Kerran vuodessa
Alkusammuttimet Määräaikaistarkastus 2 vuoden välein (sisätilat)
1 vuoden välein (ulkotilat)
Turva- ja merkkivalaistus Toimintakunnon tarkastus Neljä kertaa vuodessa
Huolto ja ylläpito Kerran vuodessa
Väestönsuoja Ylläpito
Kamerajärjestelmät Toimintakunnon tarkastus Kerran vuodessa
Huolto ja ylläpito -
Lukitus Huolto ja ylläpito
Hissit Huolto ja ylläpito 2 vuoden välein
IV-laitteisto ja -kanavat Puhdistus 10 vuoden välein
Erityiskohteissa vuoden välein (esim. rasvakanavat)
Nosto-ovi Määräaikaistarkastus 1-5 vuoden välein

Riskit

Turvallisuuden näkökulmasta riski tarkoittaa onnettomuuden todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmää. Tärkeä osa turvallista kiinteistöä on turvallisuusriskien tunnistaminen ja niiden seurausten arviointi. Seuraavilla sivuilla on tunnistettu riskit, jotka kohdistuvat ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön. Tunnistettuihin riskeihin on laadittu toimenpide-ehdotukset, joilla riskejä voidaan poistaa, vähentää ja hallita. Vain tunnistettua riskiä voidaan hallita.

Kiinteistöön ja henkilöihin kohdistuvat riskiluokat:

  • Tapaturmat
  • Tulipalovaarat
  • Vesivahingot
  • Sairauskohtaukset
  • Säteily- tai kaasuvaara
  • Myrskyvauriot
  • Murrot, ilkivalta yms.

Tapaturmat

Riskit

  • kaatuminen
  • liukastuminen
  • kompastuminen
  • lumen tai jään tippuminen ihmisen päälle
  • liikenneonnettomuus
  • viiltohaava
  • työvälineiden aiheuttama vamma

Seuraukset

  • omaisuusvahingot
  • henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Lumen ja jään kerääntymistä katoilla on seurattava talvisin.
    • Vaaranpaikoista tulee ilmoittaa välittömästi kiinteistöhuoltoyhtiölle.
    • Vaaratilanteissa kulku tai pysäköiminen tulee estää lumen tai jään putoamisvaara-alueelle.
  • Piha-alue pidetään siistinä ja kunnossa.
    • Talvikunnossapidosta huolehditaan.
  • Läheltä piti -tilanteisiin puututaan viivytyksettä. Läheltä piti -tilanteet tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle ja niiden estämiseksi.
  • Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
  • Yleisiin ensiapuohjeisiin tulee jokaisen tutustua.

Tulipalovaarat

Riskit

  • Ihmisen toiminta
    • huolimaton tupakointi
    • tavaroiden säilyttäminen kulkukäytävillä
    • tavaroiden säilyttäminen porraskäytävissä
    • palo-ovet auki
    • sähkölaitteiden päälle unohtuminen
    • rasva- tai muu palo keittiössä
  • Sähkölaitteet
    • oikosulut
    • rikkinäiset sähkölaitteet
    • siivouskoneen latauspaikka
    • yhteisissä tiloissa liesitaso
  • Tuhopoltto
    • palokuormaa rakennuksen seinustalla
  • Turvallisuusjärjestelyt
    • sammuttimien tarkastus tekemättä
    • palopostien huolto tekemättä
    • merkkivalokeskuksen huollon puute
  • Muut
    • kaasupullot

Palovaarallisia kohteita ovat muun muassa ATEX-tila, tekniset tilat ja muut vastaavat kiinteistön tilat.

Seuraukset

  • omaisuusvahingot
  • savuvahingot
  • henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Ihmisen toiminta
    • Suoritetaan vuosittain omatoimiset palotarkastukset kiinteistössä.
    • Poistumisturvallisuudesta on huolehdittava:
    • henkilökunta pitää poistumistiet vapaina.
    • aktiivinen puuttuminen epäkohtiin.
    • Pelastussuunnitelma pidetään ajan tasalla ja siihen perehdytään.
  • Sähkölaitteet
    • Sähkökorjaukset ja asennukset teetetään TUKES:in rekisteristä löytyvällä ammattilaisella. Urakoitsijalla on oltava riittävät asennusoikeudet ja hänellä on oltava kokemusta vastaavista töistä.
    • Sähköpääkeskukset on merkitty ja niiden edustoilla ei säilytetä tavaraa.
    • Liesitasoa ei saa käyttää erilaisten tavaroiden säilytysalustana.
  • Tuhopoltto
    • Ylimääräistä palokuormaa ei kasata.
  • Turvallisuusjärjestelyt
    • Kiinteistössä on palovaroittimia.
    • Kiinteistössä on alkusammutusvälineet.
    • Alkusammutuskalusto tarkastetaan määräysten mukaan.
    • Poistumistiet on merkitty opastein.
  • Muut
    • Kiinteistössä ei saa säilyttää palavia aineita kellareissa. Palavat aineet tulee säilyttää niille tarkoitetussa paikassa.
  • Ilmanvaihto ja nuohous
    • IV-kanavien nuohousväli on yleensä 10 vuotta

Vesivahingot

Riskit

  • Ympäristö
    • tulva
    • rankkasade
  • Rakenteet
    • rakenteiden vesitiiviyden pettäminen
    • rakentamis- ja materiaalivirheistä johtuva tapaturma
    • putkirikko
  • Laitteet
    • pesukoneiden ja kylmäkoneiden rikkoontuminen

Seuraukset

  • omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Rakenteet
    • LVI-työt, -tarkastukset ja -asennukset teetetään vain ammattilaisella.
      • LVI-urakoitsijalla tulee olla riittävät asennusoikeudet ja urakoitsijan täytyy olla toteuttanut vastaavanlaisia töitä aiemmin.
    • Putkistojen kuntoarvio suoritetaan säännöllisesti.
    • Katolta ja ränneistä tulee poistaa lehdet ja roskat.
  • Laitteet
    • Kodinkoneiden valvotun käytön ja kunnossapidon tärkeyden korostaminen.
      • Pesukoneen ja astianpesukoneen suodattimet ja nukkasihti on puhdistettava säännöllisesti.
      • Jääkaapin takaosa on imuroitava kerran vuodessa. Tässä yhteydessä tarkastetaan silmämääräisesti jääkaapin kunto myös kompressorin ja valuma-astian osalta.

Sairauskohtaukset

Riskit

  • sydäninfarkti
  • diabeettinen sokki
  • aivoinfarkti
  • aivoverenvuoto
  • epilepsia
  • pyörtyminen

Seuraukset

  • henkilövahingot
  • kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Avun saannin nopeuden takaaminen kiinteistön alueella.
  • Pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin tutustutaan ja ensiapua harjoitellaan.
  • Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
  • Ambulanssin opastus on järjestetty ja ohjeistettu henkilökunnalle.
  • Pelastusajoneuvojen pysäköiminen mahdollistetaan ulko-ovien eteen.

Säteily- tai kaasuvaara

Riskit

  • radioaktiivisen aineen tai vaarallisen kaasun joutuminen ympäristöön
  • vaarallisen aineen kuljetusonnettomuus
  • onnettomuus ydinvoimalaitoksessa

Seuraukset

  • säteilysairaudet
  • kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Joditablettien hankkiminen tarpeiden mukaan (2 tabl./henkilö).
  • Ilmastoinnin hätäpysäytys on merkitty ja henkilökunnan tiedossa.
  • Pelastussuunnitelmassa on toimintaohjeet tilanteiden varalle.

Myrskyvauriot

Riskit

  • erilaiset luonnonilmiöt

Seuraukset

  • sähkökatkot
  • omaisuusvahingot
  • henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Rakennuksen ja ulkoalueiden kunnosta huolehditaan.
  • Viranomaisten ulkonaliikkumiskieltoa on noudatettava.
  • Sisälle suojautuessa pysytään kaukana ikkunoista ja lasiovista.
  • Varaudu omatoimisesti pitkäaikaisiinkin sähkökatkoihin esimerkiksi seuraavasti:
    • valaisin ja paristot

Rikollinen toiminta

Riskit

  • murto
  • ilkivalta

Seuraukset

  • omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Murto
    • Arvoesineiden merkitseminen ja kuvaaminen.
    • Kiinteistössä on tallentava kameravalvontajärjestelmä.
  • Ilkivalta
    • Yleisen siisteyden ja järjestyksen valvominen ja epäkohtiin puuttuminen aktiivisesti.
    • Graffitien ja muiden töhryjen puhdistus viipymättä.
  • Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa epäkohdista.

Sairaalakaasujärjestelmä

Riskit

  • putkiston vuoto
  • putkiston hajoaminen
  • putkiston kolhiintuminen, josta aiheutuu vuoto tai putken sisäpinnoitteen vahingoittuminen
  • kaasukeskuksessa tai -asemalla tulipalo
  • happiantureiden tai muiden verkoston komponenttien hajoaminen
  • putkiston korjaustöistä johtuvat ongelmat
  • putkiston likaantuminen ja välinpitämättömyys määräaikaishuoltoja kohtaan
  • huoltotoimenpiteitä saa suorittaa vain lainsäädännöllisesti pätevä henkilö
  • huoltotoimenpiteet tulee suorittaa valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti

Seuraukset

  • toiminnan häiriintyminen tai keskeytyminen
  • henkilövahingot
  • omaisuusvahingot
  • happipitoisuuden nouseminen liian korkeaksi, pahoinvointi ja tulipalovaaran kohoaminen
  • tulipalotilanteessa hapettavat vaikutukset, mm. metallirakenteiden mahdollinen palaminen
  • äärimmäisessä tilanteessa räjähdysvaara

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Henkilökunta on perehdytetty hapen turvalliseen käsittelyyn ja mahdollisiin erikoistilanteisiin, kuten happivuotoon.
  • Happiputkiston hapensyöttö on varmistettu varasyötöllä häiriöiden varalta.
  • Rakennuksessa ei käytetä avotulta happiputkiston käyttöpistokkeiden läheisyydessä.
  • Mikäli happiputkiston toiminnassa havaitaan häiriöitä, ilmoitetaan niistä välittömästi kiinteistönhoitajalle ja tila evakuoidaan, mikäli on syytä epäillä happivuotoa.
  • Happipullot säilytetään merkityssä kaasukeskuksessa, joka on tarvittaessa varustettu happipitoisuus mittareilla.
  • Happiputkiston huolto ja happipullojen vaihto on jätettävä ammattilaisille. Muutokset happiputkistossa voivat johtaa putkiston kontaminoitumiseen, jolloin paineistuksen yhteydessä roskat ja muut kontaminaatit voivat aiheuttaa putkiston sisäistä kitkaa tai esimerkiksi irroittaa tiivisteitä ja sitä kautta aiheuttaa tulipalon tai jopa putkiston räjähdyksen.
  • Määräaikaishuollot suoritetaan asianmukaisesti.
  • Happipulloja ei saa tyhjentää siten, että pullojen sisäinen paine jää alle kahden baarin. Mikäli paine päästetään alemmassa, on mahdollista, että pullo likaantuu ja sitä kautta lika ja roskat pääsevät kulkeutumaan putkistoon.

Turvallisuusjärjestelyt

Toimitilaturvallisuus

Kiinteistössä on kameravalvonta

Kameravalvonta
Sijainti Toimitiloissa

Sammutuskalusto

Sijainti Sammutuskalusto Kuvaus
Toimitiloissa Käsisammutin 6kg jauhesammuttimia
Kaikissa porrashuoneissa Pikapaloposti
Toimitiloissa Sammutuspeite
Käsisammutin
Käsisammutin
Alkusammuttimet tulee tarkastaa:
  • vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
  • vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
Pikapalopostit tulee tarkastaa:
  • Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.

Turvalaitteet

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus
Kattavuus Poistumisreitit ja uloskäynnit
Huoltohenkilö Kiinteistöhuolto
Merkkivalo
Merkkivalo
Poistumisopaste
Poistumisopaste

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: Pysäytys konekohtaisesti

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

  • Ambulanssi ohjataan: Lähimmälle sisäänkäynnille. Henkilökunnan edustaja menee ulko-ovelle vastaan ja opastaa auttajat apua tarvitsevan luokse.
  • Ensiaputarvikkeista vastaa: Yritykset vastaavat EA-tarvikkeiden hankinnasta.
Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:
Tarvike Sijainti
Ensiapupiste Toimijoiden tiloissa

Paloturvallisuus

Palovaroitin

Palovaroittimien tehtävänä on varoittaa alkavasta tulipalosta. Näin alkavan palon tukahduttaminen, muiden varoittaminen ja pelastautuminen on mahdollista.

Palovaroitin
Sijainti Toimitiloissa
Kuvaus Liike- ja toimitiloissa tilakohtaisia palovaroittimia.
Laitteiston malli Paristokäyttöinen
Hälytyksen tyyppi Paikallinen hälytys

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:
Rakennus Tyyppi Kuvaus
PMK-Talo Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi Kantavat ja osastoivat rakenteet E60. Porraskäytävät, eri kerrokset, kellari palo-osastoitu.
Kiinteistössä on seuraavat palo-ovet:
Sijainti Palo-oven tyyppi Kerros
PMK-Talo E15
Palo-ovet pidettävä suljettuina
Palo-ovet pidettävä suljettuina

Palonsulkujärjestelmä

Palonsulkujärjestelmä varmistaa palo-ovien sulkeutumisen ja salpautumisen tulipalon uhatessa. Ovet sulkeutuvat automaattisesti, kun järjestelmä havaitsee tulipalon merkkejä. Automaattisten palo-ovien väliin ei saa jättää mitään tavaraa, jotta ovet pääsevät tarvittaessa sulkeutumaan. Laitteet on huollettava ja kokeilta määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti.

Palonsulkujärjestelmä
Sijainti Osassa toimitiloja (mm. Fressin tiloissa)
Kuvaus Palo-osastojen välisissä palo-ovissa automaattinen sulkulaite, joka savua havaitessaan sulkee palo-ovet.

ATEX-tilat

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä ATEX-tiloja:

ATEX-tila 1
Tila Ahjola
Sijainti PMK-Talo - 1 krs.
Toiminto Entisöinti
Vastuuhenkilö Kirsi Kortesmaa
ATEX-tila 2
Tila Etappi
Sijainti PMK-Talo - Kellari
Toiminto Puuntyöstö
Vastuuhenkilö Tomi Kuhanen

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus Poistumisjärjestelyt
PMK-Talo Pääasiallisina poistumisreitteinä kerroksista 4-7 toimivat rakennuksen neljä porraskäytävää (A1, A2, B ja C). Alemmista kerroksista poistuminen myös D-portaikon kautta. A-portaan toimistotiloissa myös ikkunoiden kautta pelastusautoon.
Kokoontumispaikka: Viereisen talon paikoitusalue (Peltokatu)

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Tulityölupia voivat myöntää seuraavat tulitöiden vastuuhenkilöt:

L&T

Poistumisjärjestelyt

Hätätilanteessa poistumista johtaa ja ohjaa
Henkilökunta toimitiloittain.
Mistä ja miten poistutaan?
Merkittyjä turvallisia poistumisreittejä pitkin ulos ja edelleen kokoontumispaikalle.
Mitä on suljettava?
Huoneiden ovet, palo-ovet, sähkölaitteet ja ikkunat mahdollisuuksien mukaan.
Mitä on tehtävä ja kuka tekee ennen poistumista?
Henkilökunta opastaa asiakkaat ja vieraat ulos tiloista ja pyrkii varmistamaan tilojen tyjentymisen ennen omaa poistumistaan.

Tiedottaminen onnettomuustilanteessa

Tiedottaminen onnettomuudesta hoidetaan alla olevan vastuuluettelon mukaisesti:

Tiedotuksesta vastaa:
Tiedottaminen viranomaisille Mandatum Asset Management
Tiedottaminen vakuutusyhtiölle Mandatum Asset Management
Tiedottaminen lähiympäristöön Viranomainen
Tiedottaminen omaisille Viranomainen
Tiedottaminen medialle Mandatum Asset Management

Jälkivahinkojen torjunta

Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.

Keskustelu työpaikalla ja tarvittaessa jälkihoito
Työpaikkakohtaisesti esimiesten ja työterveyshuollon kautta.

Sähköpaloturvallisuus

Tulipalot työpaikoilla saavat usein alkunsa koneista ja viallisista sähkölaitteista. Epäkunnossa olevien sähkölaitteiden käyttö tulee lopettaa välittömästi. Viallisen laitteen korjaus suoritetaan aina asiantuntevan huoltoliikeen toimesta. Herkästi päälle unohtuvat sähkölaitteet kuten kahvinkeittimet kannattaa varustaa kellokytkimellä. Sammutuspeite olisi hyvä löytyä tiloista, joissa em. sähkölaitteita on.

Vioittuneet vilkkuvat loisteputket ja sytyttimet tulee vaihdattaa. Mikäli havaitset vilkkuvan lampun, ilmoita siitä kiinteistöhuoltoon tai isännöintiin. Vioittunut loisteputki voi kuumentua jopa 200-asteiseksi, aiheuttaen näin suuren palovaaran. Vilkkuva valo kuluttaa myös huomattavasti enemmän sähköä.

Sähkölaitteiden paikkaa arvioitaessa on otettava huomioon sähkönsaanti. Jatkojohdot on tarkoitettu vain tilapäiskäyttöön. Vioittuneet jatkojohdot tulee poistaa käytöstä välittömästi.

Kylmälaitteiden kunnosta on huolehdittava. Epäkuntoinen laite tulee toimittaa huoltoon. Kylmälaitteiden takana sijaitsevat jäähdytyskennot tulee imuroida vuosittain. Laitteen taakse kertyvä pöly on herkästi syttyvää ja aiheuttaa laitteen ylikuormitusta.

Sähkökaappien edustat tulee pitää vapaana. Sähkökaappien tai -keskusten sisällä tavaroiden säilytys on kiellettyä. Teknisten tilojen siivous suoritetaan vuosittain.

Muut järjestelyt

Hissi

Hissi
Sijainti Toimitiloissa
Kuvaus

A-porras 2kpl, kulkevat väliä K-7.
B-porras tavarahissi ja iso tavarahissi, kulkee välillä K-7.
D-porras 1kpl, kulkevat väliä K-3.

Hissit uusittu 2022.

Huoltoyritys: SHU Oy

Huoltoyritys Schindler Oy

Ilmanvaihtokone

Ilmanvaihtokone
Sijainti 21kpl IV-koneita /konehuoneita
Kuvaus

IV-kone A-porras k 21
IV-kone A-porras 1krs. 1023
IV-kone A-porras 2krs. 207
IV-kone A-porras 2krs. 210
IV-kone A-porras 3 krs. 307
IV-kone A-porras 4. krs 407
IV-kone A-porras 4 krs. 415
IV-kone A-porras 6. krs 607

IV-kone B-porras 2krs. 263
IV-kone B-porras 2krs. 260

IV-kone C-porras k 61
IV-kone C-porras 2krs. 249
IV-kone C-porras 3krs. 385
IV-kone C-porras 3krs. 371
IV-kone C-porras 7krs. 759
IV-kone C-porras 8krs. porraskäytävä

IV-kone D-porras 1krs. 1135
IV-kone D-porras 1krs. 141
IV-kone D-porras 2krs. 232
IV-kone D-porras 2krs. 237
IV-kone D-porras 3krs. 362
IV-kone 3krs tila 369

Hätä-seis-painikkeen sijainti Pysäytys konekohtaisesti

Nosto-ovi

Nosto-ovi
Sijainti Lastaustilojen ovet.
Käynti lastaustiloihin
Käynti lastaustiloihin

Sairaalakaasujärjestelmä

Sairaalakaasujärjestelmä
Sijainti Veterillä 1. kerroksen käytävällä
Kuvaus Hapenkehitinlaitteisto + 100 kg lääkkeellistä pullohappea. Merkitty viranomaisten vaatimin merkinnöin.
Käytettävä kaasu Happi
Kaasuputkisto
Kaasuputkisto

Toimintaohjeita

Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit
Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
Kerro, mitä on tapahtunut
Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
Kerro tarkka osoite ja kunta
Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
Toimi annettujen ohjeiden mukaan
Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Pelastuslaitoksen pääasiallinen hyökkäysreitti on pääporras A. Hätätilanteessa opastus pääovelle, josta henkilökunnan edustajan toimesta opastus toimitilaan, jossa apua tarvitaan

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista
  • Mitä on tapahtunut?
  • Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).
Anna tarvittaessa ensiapua
  • Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
  • Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
Tee hätäilmoitus
  • Soita numeroon 112.
  • Kerro, mistä soitat. Erkkilänkatu 11, TAMPERE
  • Kerro, mitä on tapahtunut.
  • Toimi ohjeiden mukaisesti.
  • Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Tulipalo

Pelasta ja varoita
  • Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
  • Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
Sammuta ja rajoita
  • Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
  • Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
Hälytä
  • Hälytä palokunta paikalle soittamalla turvallisesta paikasta numeroon 112.
  • Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
  • Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
Opasta
  • Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
  • Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Pelastuslaitoksen pääasiallinen hyökkäysreitti on pääporras A. Hätätilanteessa opastus pääovelle, josta henkilökunnan edustajan toimesta opastus toimitilaan, jossa apua tarvitaan
Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Viereisen talon paikoitusalue (Peltokatu)

Varakokoontumispaikka: Lyhytaikaikaisesti naapuritalon sisätiloissa

Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt

Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.

Jää palo-osastoon, jossa olet.
  • Palo-oven takana on turvallista olla. Palo-ovet kestävät tulipaloa vähintään puoli tuntia.
  • Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei.
Mene ikkunan luo ja herätä huomiota. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.
Noudata viranomaisten antamia ohjeita.

Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka: Viereisen talon paikoitusalue (Peltokatu)
Kokoontumispaikka
Kokoontumispaikka

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

  • mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
  • liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
  • ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Varakokoontumispaikka: Lyhytaikaikaisesti naapuritalon sisätiloissa

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
  • Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
  • Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet
  • Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
  • Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
  • Ilmoita asiasta välittömästi:
    • huoltomiehelle: Lassila ja Tikanoja Oy, puh. 010 6367000, päivystys 010 6367000
  • Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
  • Veden pääsulku: Kellarikerros (A-porras)
  • Lämmönjakohuone: Kellarikerros (A-porras)
  • Sähköpääkeskus:
    1. kerros (A-porras-vasen)
Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
  • Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.
Käynti lämmönjakokeskukseen
Käynti lämmönjakokeskukseen

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

  • Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
  • Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
  • Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
  • Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

  • Älä tee vastarintaa.
  • Tee vain mitä uhkaaja käskee.
  • Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
  • Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
  • Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Kun uhkaus tulee puhelimitse

  • Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
  • Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
  • Kysele kysymyksiä.
    • Missä pommi on?
    • Miltä pommi näyttää?
    • Milloin pommi räjähtää?
    • Miksi?
  • Pyri saamaan työtoverin huomio jo puhelun aikana, jotta hän voisi tiedottaa turvallisuudesta vastaavaa jo puhelun aikana.
  • Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
    • Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
    • Onko hän kiihtynyt?
    • Lukeeko hän viestin paperilta?
  • Kuuntele myös taustaääniä (esimerkisi liikenne tai taustalla käytävät keskustelut).
  • Puhelun jälkeen tiedota asiasta oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaavia henkilöitä (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku).
  • Mikäli tämä ei ole mahdollista, soita välittömästi poliisille 112 ja toimi sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

  • Älä koske esineeseen.
  • Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
  • Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
  • Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
  • Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
  • Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
  • Avaa radio ja odota ohjeita.
  • Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
Toimi seuraavasti
  • Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
    • pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
    • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
    • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
    • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
  • Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
  • Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
  • Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
  • Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
  • Pysyttele yläkerroksissa, kunnes vaara on ohi.
  • Älä mene kellariin.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

  • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
  • Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

Sähkökatkot

Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.

Hissien käyttö sähkökatkon aikana ei ole mahdollista.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

  • Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
  • Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 010 6367000).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

  • Käytä taskulamppua
  • Tarvittaessa opasta muita

Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:

Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:

  • Matkapuhelimella - (Schindler Oy, 020 320500)

Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.

Sairaalakaasujärjestelmä

Koska happi on hajuton ja mauton kaasu, on sen vuotoa suljetussa tilassa vaikea havaita. Happipitoisuuden noustessa palavat materiaalit syttyvät helpommin, hapen imeytyessä esimerkiksi vaatteisiin on jopa itsestään syttyminen mahdollista. Mikäli epäilet altistuneesi happivuodolle on suositeltavaa, että vaihdat vaatteesi ja tuuletat altistuneita vaatteita vähintään 30 minuuttia ulkoilmassa.

Happiputkiston vuotojen varalta

  • Kuuntele mahdollista sihinää.
  • Mikäli tunnet olosi huonoksi ja tilan vaihtaminen parantaa oloasi, on mahdollista että tilan happipitoisuus on normaalista poikkeava.
  • Jos tiloihin on asennettu happitunnistimet, reagoi aina tarvittavalla vakavuudella niiden ilmaisemiin hälytyksiin.
  • Tiedosta happiverkoston sulkujen sijainnit. Pääsulku sijaitsee aina kaasukeskuksessa tai syöttöjärjestelmän alkupäässä.

Toiminta vuototilanteessa

  • Poista tilasta tulenlähteet, kuten palavat kynttilät.
  • Korvausilman saamiseksi, avaa ikkuna, jos se on mahdollista.
  • Pyri sulkemaan happilinja tai -pullo, mikäli se on turvallista.
  • Pyri poistamaan palava materiaali, kuten potilasvuode, happivuodon läheisyydestä.
  • Pyri rajoittamaan happivuotoa, esimerkiksi sulkemalla osastoivat ovet.
  • Muista, että happi imeytyy erilaisiin materiaaleihin, kuten vaatteisiin, ja aiheuttaa siten lisää palovaaraa.
  • Varoita muita ja tarvittaessa evakuoi kyseinen osasto tai tila.
  • Hälytä pelastuslaitos soittamalla hätänumeroon 112.
  • Tilanteen mahdollistaessa, vaihda omat vaatteesi ja tuuleta altistuneet vaatteet.

Vuototilanteen jälkeen

Aina vuototilanteen jälkeen on suotavaa tehdä happimittaukset tilassa, jossa vuoto on havaittu. Happi on ilmaa raskaampi kaasu, ja se voi kerääntyä mataliin paikkoihin, esimerkiksi lattiakaivoihin, aiheuttaen palo- ja räjähdysvaaraa. Pelastuslaitos on varautunut tekemään mittauksia, joten jatka normaalia toimintaa vasta saatuasi siihen luvan.

Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on 2 väestönsuojaa:

Sijainti Suojaluokka Pinta-ala Suojapaikkoja Varusteiden sijainti
Kellarikerros (D-porras) sirpalesuoja 90 m² 120 Väestönsuojassa
Kellarikerros (A-porras) sirpalesuoja 100 m² 133 Väestönsuojassa

Kaksi kiinteistön väestönsuojista on luokkaa sirpalesuoja. Suojaluokan M 54 (sirpalesuoja) väestösuoja on rakennettu 50-luvun loppupuolella, ja sen ensisijaisena tarkoituksena oli tarjota sirpalesuojaa mahdollisilta pommituksilta. Sen haittapuolena on oman ilmanottokoneen puuttuminen, joten suoja soveltuu ainoastaan hyvin lyhytaikaiseen käyttöön.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät, kellarien ja varastojen kulkureitit
  • Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
Kellaritilat
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia.
  • Palavien nesteiden (esim. nestekaasu ja bensiini) säilytys kielletty.
Rakennusten alla tai läheisyydessä
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
Huom!
  • Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Liitteet

Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:

Lisäksi Pelsu Pelastussuunnitelma -palvelussa saatavilla seuraavat liitteet:

Liiketilan haltijan velvollisuudet

Tilan haltijan tai toiminnanharjoittajan on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että työpaikalla noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä. On suositeltavaa nimetä turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii turvallisuusasioista ja toimii yhteistyössä kiinteistön vastuuhenkilöiden kanssa.

Tilanhaltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että

  • tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen
  • rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin
  • pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista.

Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, kulku- tai poistumisteillä, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä.

Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:

  • sammutusvälineet
  • palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet
  • poistumisreittien opasteet ja valaistus.

Tilan haltija ja toiminnanharjoittaja vastaavat osaltaan laitteiden kunnosta ja ilmoittavat epäkohdista vastuuhenkilölle.

Tilan haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan

  • ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä
  • varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa
  • varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät
  • ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

Alkusammuttimien käyttöohjeet

Sammuttimet

  • Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
  • Vedä varmistinsokka irti.
  • Lähesty paloa tuulen suunnasta.
  • Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
  • Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
  • Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
  • Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
  • Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
  • Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
  • Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.

Sammutuspeitteet

  • Ota kiinni peitteen nurkista ja suojaa kätesi peitteen sisään.
  • Astu jalalla peitteen päälle, tämä estää liekin tulon kasvoille.
  • Jos olet ulkona, lähesty paloa tuulen suunnasta.
  • Ojenna kädet suoriksi.
  • Levitä peite palon päälle.
  • Pidä peitettä tiiviisti palon päällä ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Suojaa itsesi peitteen nostamisen aikana, palo voi syttyä uudelleen.
  • Varmista vielä kerran, että palo on sammunut.

Pikapaloposti

  • Avaa pikapalopostikaappi. Riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus esimerkiksi kolauttamalla sitä kyynärpäällä.
  • Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua.
  • Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä.
  • Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut.
  • Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat.

Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa.

Auton lämmitysjohdot

Auton lämmitysjohto tulee turvallisuussyistä aina käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta eikä pistorasiassa olevaa johtoa saa jättää esimerkiksi lämmitystolppaan roikkumaan. Myös pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna.

Avoin pistorasiakotelo ja vapaasti roikkuva jännitteinen lämmitysjohto aiheuttavat sähköiskun vaaran. Jos pistokytkin putoaa vesilätäkköön tai lumisohjoon, se saattaa tehdä ympärillä olevan alueen sähköiseksi. Lisäksi lämmitysjohto voi rikkoutua vaaralliseen kuntoon esimerkiksi paikoitusalueen lumenluonnin yhteydessä. Avoimena oleva pistorasiakotelo puolestaan on alttiina ilkivallalle.

Käyttäjiä tulee ohjeistaa auton lämmitysjohdon turvallisesta käytöstä ja säilytyksestä. Yhtiö vastaa kiinteistön turvallisuudesta ja jos esimerkiksi ulkopuolinen henkilö loukkaa itsensä, on vastuu yhtiöllä. Myös auton käyttäjä, joka virheellisesti on jättänyt lämmitysjohdon kiinni pistorasiaan, vastaa omalta osaltaan mahdollisista vahingoista.

Auton esilämmitykseen on käytettävä vain tarkoitukseen soveltuvaa lämmitysjohtoa ja autoihin tarkoitettua sisätilan lämmitintä. Jatkojohdon käyttöä tulee välttää, sillä jatkojohdot eivät yleensä ole lapsisuojattuja ja ne joutuvat helposti maahan, jossa ne ovat alttiita vedelle, lialle ja lumelle. Liitäntäjohdon ja pistokkeiden kunto tulee tarkistaa tai tarkistuttaa riittävän usein.

Jos auton sähkölämmityslaitteita ei käytetä tai niiden kunnosta ei huolehdita oikein, seurauksena saattaa olla sähköiskun vaara käyttäjälle tai muulle henkilölle. Myös palovaara on olemassa.

Kiitos, että tutustuit dokumenttiin.