Perustiedot

Kiinteistön nimi	KOy Lahden Askotalot / Asko1
Kiinteistön kutsumanimi	Asko 1
Kiinteistön osoite	Askonkatu 10 15100 LAHTI
Rakennusten määrä	1
Kiinteistön omistaja	Erikoissijoitusrahasto Mandatum AM Suomi Kiinteistöt II
Rakentamisvuosi	1982
Pinta-ala	1 854 m²
Kerrokset	3
Paloluokka	P1
Rakennusmateriaali	Teräsbetoni
Käyttötarkoitus	Toimisto

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Päijät-Häme. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 10 minuuttia.

Kiinteistönhoito	Renor Oy, Sami Herranen puh. 040 7226410
Vesiyhtiö	Lahti Aqua Oy puh. 03 851590 päivystys 0800 30808
Vartiointiliikkeen yhteystiedot	Avarn Security päivystys puh. 010 6202000
Kiinteistön vakuutusyhtiö	If puh. 010 191919 http://www.if.fi
Kiinteistönomistajan vakuutusyhtiö	If puh. 010 191919 http://www.if.fi
Kokoontumispaikka	Asko 1:n parkkipaikka
Varakokoontumispaikka	Määritetään tarvittaessa
Väestönsuojien määrä	1
Väestönsuojan sijainti VSS1	Kellarikerros, Suoja 1 (66 hlö)
Lämmitysmuoto	Kaukolämpö
Veden pääsulku	1 kpl kellarin teknisessä tilassa
Lämmönjakohuone	1 kpl kellarin teknisessä tilassa
Sähköpääkeskus	1 kpl sähköpääkeskus kellarissa, jakokeskukset 1 ja 2.kerroksessa
Ilmanvaihtokone	Katto ja kellari
Ilmanvaihdon hätä-seis	IV-konehuoneet

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuusvastaava	Simo Niemelä Renor Oy puh. 040 8691096 simo.niemela@renor.fi
Turvallisuusvastaavan varahenkilö	Timo Sinelampi Renor Oy puh. 044 4343844 timo.sinelampi@renor.fi
Väestönsuojan hoitaja	Sami Herranen Renor Oy puh. 040 7226410 sami.herranen@renor.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1	Sami Herranen

Järjestelmien ylläpito

Järjestelmä tai toiminto	Toimenpide	Toimenpiteen suoritusväli
Pelastussuunnitelma	Päivitys	Ylläpidetään ajantasaisena ja tarkastetaan kerran vuodessa
Alkusammuttimet	Määräaikaistarkastus	2 vuoden välein (sisätilat), 1 vuoden välein (ulkotilat)
Pikapalopostit	Toimintakunnon tarkastus	1 vuoden välein
	Huolto	5 vuoden välein
Turva- ja merkkivalaistus	Toimintakunnon tarkastus	Kerran kuukaudessa
	Huolto ja ylläpito	Kerran vuodessa
Savunpoistoluukut	Toimintakunnon tarkastus	Kaksi kertaa vuodessa
Väestönsuoja	Laitetestaus	Kerran vuodessa
	Määräaikaistarkastus	10 vuoden välein (tiiveyskoe)
Kamerajärjestelmät	Toimintakunnon tarkastus	Kerran vuodessa
	Huolto ja ylläpito	Tarvittaessa
Lukitus	Huolto ja ylläpito	Tarvittaessa
IV-laitteisto ja -kanavat	Puhdistus
		Erityiskohteissa vuoden välein (esim. rasvakanavat)

Vaaratilanteiden ja niiden vaikutusten arviointi

Palovaara

Tulipalo on yksi todennäköisimpiä normaaliaikojen onnettomuuksia. Tulipalo aiheuttaa aina vahinkoa. Yleensä suurimmat vahingot aiheutuvat savusta, jota syntyy runsaasti pienestäkin palosta. Lisäksi sammutusvedestä aiheutuu vahinkoa. Pahimmassa tapauksessa tulipalo aiheuttaa henkilövahinkoja. Vaikka kyseessä olisi pienehkökin palo, saattaa toiminnan keskeytys olla edessä.

Mahdollisia palonsyitä ovat mm. seuraavat: kynttilöiden poltto, sähkölaitteet, ryhmäkeskukset, keittiökoneet, tulityöt, tuhotyö, roska-astiat, palavat materiaalit.

Mahdollinen tulipalo lähiympäristössä saattaa aiheuttaa vaarallisten savukaasujen leviämisen kiinteistöön.

Rikollisuus

Todennäköisimmät kiinteistöön kohdistuvat uhkat ovat seuraavia:

• häiriökäyttäytyminen, ilkivalta ja vahingonteko
• varkaudet
• laiton uhkaus, pommiuhkaus

Rikollisuus aiheuttaa haittaa vähintäänkin uhrille. Lisäksi kiinteistöön tai kiinteistönhuoltoon kohdistuva rikollisuus häiritsee tai pahimmillaan estää kiinteistön normaalin toiminnan.

Tapaturmat ja sairauskohtaukset

Todennäköisimmät tapaturmat ja sairaudet koostuvat seuraavista:

• kaatumiset, liukastumiset
• työtapaturmat
• sairauskohtaukset
• sähkötapaturmat
• myrkytykset

Tapaturman vaikutukset riippuvat tapaturman vakavuudesta.

LVI-vahingot

Lvi-vahinkoihin kuuluvat mm. seuraavat:

• vesivahingot
• putkiston rikkoutuminen, jäätyminen
• katon vuotaminen
• viemäritukokset
• jäähdytys/lämmitysjärjestelmän viat
• ilmanvaihtovahingot ja ongelmat

Nämä aiheuttavat aina vahinkoa. Viemäritukokset saattavat aiheuttaa vesivahinkoja jos tukoksen yläpuolella käytetään viemäreitä. Viat jäähdytys / lämmitysjärjestelmissä aiheuttavat kiinteistön lämpötilan muutoksia ja vähintäänkin epämukavuutta kiinteistössä työskenteleville ja asioiville.

Kaasu- ja myrkkyvaara

Askon alueella olevassa putkitunnelissa kulkee maakaasuputkisto, joka on kuitenkin tällä hetkellä paineeton ja se on typetetty. Kiinteistössä ei säilytetä myrkyllistä materiaalia.

Muut vahingot

Todennäköisimmät muut vahingot sisältävät seuraavia:

• sähkökatkos, lämpökatkos
• luonnon aiheuttamat; myrsky, salama, tulviminen

Sähkökatko ei normaalioloissa kestä tunteja kauemmin, tyypillinen sähkökatko on minuuttien luokkaa. Suurjännitepuolen vahingossa voi katkos olla useiden tuntienkin pituinen, mutta yleisimmin kesto on ollut 1-2 tuntia. Tilanne aiheuttaa suurimmat vahingot tietojärjestelmille, joita ei ole tallennettu. Ilmanvaihto pysähtyy. Valaistusongelmat tulevat korostetusti esille tiloissa, joissa ei ole ikkunaa.

Jos sähkökatko kestää kauan, koko toiminta voidaan joutua keskeyttämään. Kiinteistöissä on varajärjestelmä poistumisteiden merkkivaloille, jotka jäävät palamaan vaikka sähkö katkeaa. ATK-järjestelmien UPS-laitteet tulee asiakkaan itse hankkia.

Vaaraa tuottavat aineet

Kiinteistössä ei ole käytössään haitallisia aineita.

VR Transpoint Oy kuljettaa rautatiellä vaarallisia aineita. Näistä aiheutuva onnettomuus saattaa aiheuttaa kaasu- ja myrkkyvaaran.

Lähialueen liikenneväylillä ei saisi kuljettaa vaarallisia aineita. Liikenneonnettomuudesta aiheutuva kaasu- tai myrkkyvaara on epätodennäköinen. Onnettomuudessa syntyvässä tulipalossa muodostuva savu on kuitenkin uhkatekijä.

Toimitilaturvallisuus

Kiinteistössä on kameravalvonta

Kameravalvonta

Sijainti	Kiinteistössä
Huoltohenkilö	Renor Oy

Kiinteistössä on lukituksia

Lukitus

Tyyppi	Mekaaninen
Kuvaus	Avaimen vastaanottanut henkilö on vastuussa vastaanottamastaan avaimesta, sen huolellisesta käytöstä ja on velvollinen huolehtimaan siitä, että avain ei joudu kolmannen osapuolen käsiin. Avainta ei saa merkitä niin, että siitä kävisi ilmi, mihin tilaan/tiloihin sillä pääsee. Kadonneesta avaimesta on viipymättä ilmoitettava Renor Oy:lle.
Huoltohenkilö	Renor Oy

Turvalaitteet

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto

Savunpoistoluukkujen sijainti	Toimitiloissa, kiinteistössä
Kuvaus	Osa toimiston ikkunoista toimii savunpoistoikkunoina
Huoltohenkilö	Renor Oy

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus

Sijainti	Toimitiloissa, kiinteistössä
Kuvaus	Akkuvarmenteiset poistumisopasteet Vastuuhenkilö: Renor Oy
Keskuksen sijainti	Eri osissa kiinteistöä
Kattavuus	Poistumisreitit ja uloskäynnit
Huoltohenkilö	Sami Herranen puh. 040 7226410

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: IV-konehuoneet

LVI-hälytysjärjestelmä

LVI-hälytysjärjestelmä ilmoittaa kiinteistötekniikan mahdollisista vikatilanteista.

LVI-hälytys

Sijainti	kiinteistöautomaatiossa
Yritys, jolle hälytykset ohjautuvat	Are Oy

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

• Ambulanssi ohjataan: Lähimmälle sisäänkäynnille, josta henkilökunnan toimesta opastus apua tarvitsevan luokse.
• Ensiaputarvikkeista vastaa: Yritykset vastaavat EA-tarvikkeiden hankinnast.

Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:

Tarvike	Sijainti
Ensiapupiste	Toimitiloissa

Paloturvallisuus

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:

Rakennus	Tyyppi	Kuvaus
Askonkatu 10	Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi	Palo-osastointi kerroksittain ja käyttötarkoituksen mukaan. Palo-osastoitu mm. porraskäytävät. -Osastoivat ovet ovat tärkeä osa rakennuksen palo-osastointia. Suljetut palo-ovet hidastavat savukaasujen ja palon leviämistä sekä vähentävät henkilöille ja omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja. - Osastoivat ovet tulee olla itsestään sulkeutuvia ja salpautuvia - Palo-ovia ei saa kiilata auki

Pelastustie

Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta.

• Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
• Pelastustie tulee merkitä sisäasiainministeriön asetuksen (468/2003) mukaisesti tekstillisellä lisäkilvellä.
• Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan.
• Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta.

Pelastustie

Kuvaus	Kiinteistön vieressä olevat julkiset kadut toimivat pelastusteinä. Lisäksi sisäpihalla tulee pitää riittävät ajoyhteydet sisäänkäyntien välittömään läheisyyteen.

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus

Poistumisjärjestelyt

Askonkatu 10

Uloskäytävät ovat aina pidettävä esteettöminä Toimitiloista poistutaan lähimmän hätäpoistumistien kautta Tilojen normaalin käytön aikana poistumiseen ei tarvita avainta Savuiseen porraskäytävään ei saa poistua vaan on käytettävä vaihtoehtoista reittiä Poistuttaessa on varmistuttava siitä, että tilat ovat tyhjät (varmistettava kaikkien ihmisten ulospääsy) Viimeisenä poistuva sulkee ovet perässään – ei lukkoon! Poistumisen jälkeen siirrytään kokoontumispaikalle Poistumiseen ei saa käyttää henkilö- eikä tavarahissiä

Poistumisjärjestelyt

Hätätilanteessa poistumista johtaa ja ohjaa

Paikalla oleva henkilökunta toimitiloittain.

Mistä ja miten poistutaan?

Poistumiseen käytetään merkittyjä turvallisia poistumisreittejä ja uloskäyntejä.

Mitä on suljettava?

Väliovet, huoneiden ovet, ikkunat ja sähkölaitteet mahdollisuuksien mukaan.

Mitä on tehtävä ja kuka tekee ennen poistumista?

Henkilökunta opastaa asiakkaat ja vieraat ulos sekä pyrkii tarkastamaan, että omat toimitilat ovat tyhjät ennen kuin poistuvat itse.

Jälkivahinkojen torjunta

Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.

Jälkivahinkojen torjunnasta vastaa

Renor Oy

Vahinkojen arviointi

Vahinkojen arviointi suoritetaan kiinteistön toimesta tapauskohtaisesti. Tukena käytetään tarvittaessa vakuutusyhtiötä tai muuta asiantuntijaa riippuen vahinkotyypistä.

Tilanteen palauttaminen normaaliksi

Normaaliin toimintaan pyritään palaamaan mahdollisimman ripeästi. Kiinteistön edustajat tilaavat tarvittavat korjaustoimenpiteet välittömästi.

Vaurioiden palauttaminen normaaliksi

Korjaustoimenpiteiden välitön aloittaminen. Vahingon kartoitus ja työn tilaus. Tarvittaessa yhteys vakuutusyhtiöön vakuutuskorvausten selvittämiseksi. Rikostapauksissa aina yhteys poliisiin.

Korvaavat tilat ja järjestelmät

Mikäli jokin rakennuksen osa vaatii korjausta, eristetään se korjausten ajaksi ja jatketaan toimintaa normaalisti mahdollisuuksien mukaan. Jos jokin järjestelmän vika tai rakennuksen osan vaurioituminen vaarantaa työntekijöiden tai asiakkaiden turvallisuuden, toimitila suljetaan korjausten ajaksi.

Sähköpaloturvallisuus

Tulipalot työpaikoilla saavat usein alkunsa koneista ja viallisista sähkölaitteista. Epäkunnossa olevien sähkölaitteiden käyttö tulee lopettaa välittömästi. Viallisen laitteen korjaus suoritetaan aina asiantuntevan huoltoliikeen toimesta. Herkästi päälle unohtuvat sähkölaitteet kuten kahvinkeittimet kannattaa varustaa kellokytkimellä. Sammutuspeite olisi hyvä löytyä tiloista, joissa em. sähkölaitteita on.

Vioittuneet vilkkuvat loisteputket ja sytyttimet tulee vaihdattaa. Mikäli havaitset vilkkuvan lampun, ilmoita siitä kiinteistöhuoltoon tai isännöintiin. Vioittunut loisteputki voi kuumentua jopa 200-asteiseksi, aiheuttaen näin suuren palovaaran. Vilkkuva valo kuluttaa myös huomattavasti enemmän sähköä.

Sähkölaitteiden paikkaa arvioitaessa on otettava huomioon sähkönsaanti. Jatkojohdot on tarkoitettu vain tilapäiskäyttöön. Vioittuneet jatkojohdot tulee poistaa käytöstä välittömästi.

Kylmälaitteiden kunnosta on huolehdittava. Epäkuntoinen laite tulee toimittaa huoltoon. Kylmälaitteiden takana sijaitsevat jäähdytyskennot tulee imuroida vuosittain. Laitteen taakse kertyvä pöly on herkästi syttyvää ja aiheuttaa laitteen ylikuormitusta.

Sähkökaappien edustat tulee pitää vapaana. Sähkökaappien tai -keskusten sisällä tavaroiden säilytys on kiellettyä. Teknisten tilojen siivous suoritetaan vuosittain.

Turvallisuusorganisaatio

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuusvastaava	Simo Niemelä Renor Oy puh. 040 8691096 simo.niemela@renor.fi
Turvallisuusvastaavan varahenkilö	Timo Sinelampi Renor Oy puh. 044 4343844 timo.sinelampi@renor.fi
Väestönsuojan hoitaja	Sami Herranen Renor Oy puh. 040 7226410 sami.herranen@renor.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1	Sami Herranen

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit

Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

Kerro, mitä on tapahtunut

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.

Kerro tarkka osoite ja kunta

Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin

Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

Toimi annettujen ohjeiden mukaan

Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan

Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista

• Mitä on tapahtunut?
• Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).

Anna tarvittaessa ensiapua

• Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
• Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.

Tee hätäilmoitus

• Soita numeroon 112.
• Kerro, mistä soitat. Askonkatu 10, LAHTI
• Kerro, mitä on tapahtunut.
• Toimi ohjeiden mukaisesti.
• Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Tulipalo

Pelasta ja varoita

• Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
• Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.

Sammuta ja rajoita

• Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
• Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.

Hälytä

• Hälytä palokunta paikalle soittamalla turvallisesta paikasta numeroon 112.
• Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
• Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.

Opasta

• Opasta pelastushenkilöstö paikalle.

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Asko 1:n parkkipaikka

Varakokoontumispaikka: Määritetään tarvittaessa

Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt

Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.

Jää palo-osastoon, jossa olet.

• Palo-oven takana on turvallista olla. Palo-ovet kestävät tulipaloa vähintään puoli tuntia.
• Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei.

Mene ikkunan luo ja herätä huomiota. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.

Noudata viranomaisten antamia ohjeita.

Toiminta kokoontumispaikalla

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

• mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
• liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
• ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa

• Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
• Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet

• Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
• Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
• Ilmoita asiasta välittömästi:
  • huoltomiehelle: Renor Oy, Sami Herranen, puh. 040 7226410
• Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
• Veden pääsulku: 1 kpl kellarin teknisessä tilassa
• Lämmönjakohuone: 1 kpl kellarin teknisessä tilassa
• Sähköpääkeskus: 1 kpl sähköpääkeskus kellarissa, jakokeskukset 1 ja 2.kerroksessa

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

• Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

• Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
• Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
• Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
• Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

• Älä tee vastarintaa.
• Tee vain mitä uhkaaja käskee.
• Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
• Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
• Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Kun uhkaus tulee puhelimitse

• Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
• Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
• Kysele kysymyksiä.
  • Missä pommi on?
  • Miltä pommi näyttää?
  • Milloin pommi räjähtää?
  • Miksi?
• Pyri saamaan työtoverin huomio jo puhelun aikana, jotta hän voisi tiedottaa turvallisuudesta vastaavaa jo puhelun aikana.
• Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
  • Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
  • Onko hän kiihtynyt?
  • Lukeeko hän viestin paperilta?
• Kuuntele myös taustaääniä (esimerkisi liikenne tai taustalla käytävät keskustelut).
• Puhelun jälkeen tiedota asiasta oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaavia henkilöitä (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku).
• Mikäli tämä ei ole mahdollista, soita välittömästi poliisille 112 ja toimi sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

• Älä koske esineeseen.
• Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
• Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
• Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
• Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

• Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
• Avaa radio ja odota ohjeita.
• Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
• Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Sähkökatkot

Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

• Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
• Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 040 7226410).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

• Käytä taskulamppua
• Tarvittaessa opasta muita

Lämpökatkos

Lämpökatkos aiheuttaa kiinteistön jäähtymisen sekä saattaa täten vahingoittaa teknisiä järjestelmiä. Energialaitos antaa lisäohjeita pidempiaikaisissa lämpökatkoksissa.

Pidempiaikaisissa lämpökatkoksissa:

• pysäytetään koneellinen ilmanvaihto
• suljetaan ulko-ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoventtiilit
• suojataan arat kohteet (esim. putkistot) ja rajoitetaan lämpimän veden käyt- töä.

Toimenpiteet ongelmatilanteessa

• hälytä kiinteistöhuolto

Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on 1 väestönsuoja. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on a väestönsuoja:

Sijainti	Suojaluokka	Pinta-ala	Suojapaikkoja	Varusteiden sijainti
Kellarikerros, Suoja 1 (66 hlö)	S1	40 m2	66	Väestönsuojassa

Kiinteistön väestönsuoja on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää.

Väestönsuojan käyttökuntoon saattaminen

Suojan käyttöön ottamisesta on tehty erillinen ohje, joka löytyy suunnitelman liitteistä.

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät, kellarien ja varastojen kulkureitit

• Ei saa säilyttää mitään tavaraa.

Kellaritilat

• Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia.
• Palavien nesteiden (esim. nestekaasu ja bensiini) säilytys kielletty.

Rakennusten alla tai läheisyydessä

• Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat

Huom!

• Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Liitteet

Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:

Lisäksi Pelsu Pelastussuunnitelma -palvelussa saatavilla seuraavat liitteet:

• Askonalue kartta
• Kerroskuvat
• Savunpoisto- ja poistumistiekaaviot
• Väestönsuojan käyttökuntoon laitto