Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.
Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.
Sisällys
- Vastuut ja velvoitteet
- Kohteen perustiedot
- Turvallisuushenkilöstön tehtävät
- Organisaatio
- Riskit
- Turvallisuusjärjestelyt
- Toimintaohjeita
- Turvallisuusorganisaatio
- Avun hälyttäminen
- Sairauskohtaus tai tapaturma
- Tulipalo
- Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt
- Toiminta palohälytystilanteessa
- Toiminta kokoontumispaikalla
- Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa
- Vesivahinko
- Väkivallan uhatessa
- Pommiuhka
- Yleinen vaaramerkki
- Sähkökatkot
- Väestönsuojelu
- Irtaimiston säilytys
- Liitteet
- Liiketilan haltijan velvollisuudet
- Alkusammuttimien käyttöohjeet
- Auton lämmitysjohdot
- Avainturvallisuus
Vastuut ja velvoitteet
Pelastussuunnitelma on
- perehdytettävä kiinteistön kaikille toimijoille, aina myös uusille
- tarkoitettu kiinteistön käyttäjille ohjeeksi päivittäiseen toimintaan
- pidettävä ajan tasalla ja muutoksista on tiedotettava toimijoille
Jokaisen kiinteistössä toimivan on
- osattava tehdä hätäilmoitus
- tunnettava pelastussuunnitelman sisältö pääpiirteissään
- osattava toimia onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa
- ilmoitettava havaitsemistaan riskitekijöistä kiinteistön edustajalle
- noudatettava turvallisia työtapoja
- tiedettävä poistumisreitit ja kokoontumispaikka
- tiedettävä alkusammutusvälineiden ja ensiaputarvikkeiden sijainti ja osattava käyttää niitä oikein
- Työsuojelu
- Jokainen kiinteistössä vuokralla oleva yritys on velvollinen huolehtimaan työturvallisuuslain mukaisesta työsuojelutoiminnasta
- Työturvallisuus
- Työntekijöille tulee antaa tarpeelliset ohjeet laitteiden ja välineiden käytöstä sekä toimintaohjeet onnettomuuksien varalle
- Suunnitteluvelvollisuus
- Mikäli vuokralaisella on tiloissaan toimintaa, joka vaatii erillistä pelastus- tai turvallisuussuunnittelua (esim. ravintola), on vuokralaisen velvollisuus huo-lehtia siitä, että velvoitteet tulevat täytetyksi
- Tietoturvallisuus
- Jokainen vuokralla oleva yritys tai toimija on itse velvollinen huolehtimaan yrityksen tietoturvallisuudesta
- Vuokralaisen ilmoitusvelvollisuus
- Vuokralla olevan yrityksen tulee ilmoittaa kiinteistön turvallisuusvastaavalle tai johdolle kiinteistön turvallisuutta vaarantavista tekijöistä
- Vuokranantajan ilmoitusvelvollisuus
- Vuokranantaja on velvollinen ilmoittamaan vuokralaisille kiinteistön pelastustoimintaan ja turvallisuuteen vaikuttavista muutoksista
- Toimintavelvollisuus
- Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimintaan
Kohteen perustiedot
Perustiedot
Kiinteistön nimi | KOy Lahden Teollisuuskeskus / Asko 3 |
---|---|
Kiinteistön kutsumanimi | Asko3 |
Kiinteistön osoite |
Iso-Paavolankatu 2 15100 LAHTI |
Rakennusten määrä | 1 |
Kiinteistön omistaja |
Renor Oy
puh. 020 7220800 |
Rakentamisvuosi | 1965 |
Pinta-ala | 63 095 m² |
Kerrokset | 3 |
Paloluokka | P1 |
Rakennusmateriaali | Teräsbetoni |
Käyttötarkoitus | Teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennukset, Toimisto, Ravintola |
Muut tiedot
Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Päijät-Häme. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 10 minuuttia.
Paloilmoittimen hoitaja |
Antti Laakso Are Oy puh. 040 3006017 |
---|---|
Paloilmoittimen keskuksen sijainti | 1.krs toimistosiiven käytävä |
Kiinteistönhoito | Are Oy puh. 020 5305700 päivystys 020 5305700 |
Vesiyhtiö |
Lahti Aqua Oy
puh. 03 851590 päivystys 0800 30808 |
Vartiointiliikkeen yhteystiedot |
Avarn Security
päivystys puh. 010 6202000 |
Kiinteistön vakuutusyhtiö |
If
puh. 010 191919 http://www.if.fi |
Kiinteistönomistajan vakuutusyhtiö |
If
puh. 010 191919 http://www.if.fi |
Kokoontumispaikka | Rakennuksen itä-, etelä- ja länsipuolen piha-alueet |
Varakokoontumispaikka | Ilmoitetaan tarvittaessa |
Putkilukko | rakennuksen seinässä |
Väestönsuojien määrä | 6 |
Väestönsuojan sijainti VSS1 | Kellarikerros, Vanha suoja (300 hlö) |
Väestönsuojan sijainti VSS2 | Kellarikerros, Suoja 4 (135 hlö) |
Väestönsuojan sijainti VSS3 | Kellarikerros, Suoja 5 (135 hlö) |
Väestönsuojan sijainti VSS4 | Kellarikerros, Suoja 6 (135 hlö) |
Väestönsuojan sijainti VSS5 | Kellarikerros, Suoja 7 (135 hlö) |
Väestönsuojan sijainti VSS6 | Kellarikerros, Suoja 8 (135 hlö) |
Lämmitysmuoto | Kaukolämpö |
Veden pääsulku | 2 kpl
- kellari toimistosiiven teknisissä tila (lämmönjakohuone) - kellari ruokalan rappujen alla teknisessä tilassa (pääsulku) |
Lämmönjakohuone | 2 kpl
- toimistosiiven kellarissa teknisessä tilassa - 1.kerroksen pohjoispuolen teknisessä tilassa |
Sähköpääkeskus | Muuntamo M3 (1.krs hallin keskellä)
Sähköpääkeskus (2.krs hallin keskellä) Kytkinasema (1.krs radansivu huoltotunnelin luona), Lahti Energia |
Muuntamon sijainti | 1.krs keskellä rakennusta |
Ilmanvaihtokone |
20 kpl eri puolilla kiinteistöä
|
Ilmanvaihdon hätä-seis |
iv-konehuoneissa, kiinteistöautomaatiossa |
Turvallisuushenkilöstön tehtävät
TURVALLISUUSVASTAAVA
- tiedottaa kiinteistön käyttäjiä turvallisuusasioissa
- luo perusteet kiinteistön turvallisuustoiminnalle
- osallistuu kiinteistössä tehtäviin palotarkastuksiin mahdollisuuksien mukaan
TURVALLISUUSVALVOJAT
- pyrkivät arjen askareiden ohessa edistämään turvallisuuskulttuuria kiinteistössä
- osallistuvat aktiivisesti turvallisuuskoulutuksiin ja ylläpitävät turvallisuusosaamistaan
- valvovat ja esittävät korjausehdotuksia kiinteistön turvallisuudesta turvallisuusvastaavalle
- suorittavat omien vastuualueittensa turvallisuustarkastuksen kahdesti vuodessa ja raportoivat sähköisesti turvallisuusvastaavalle
VARTIOIMISLIIKE
- vastaa kohteen turvallisuusvalvonnasta
- pyrkii toiminnallaan ennaltaehkäisemään kiinteistöön kohdistuvia rikoksia
VÄESTÖSUOJAN HOITAJA
- vastaa siitä, että suoja on käytettävissä 72 tunnissa viranomaismääräyksestä
- tarkastaa väestönsuojan toimintakunnon kerran vuodessa
- väestönsuojan varusteiden ylläpito
KIINTEISTÖHUOLTO
- huolehtii kiinteistötekniikasta ja – huolloista
- vastaa piha-alueiden siisteydestä ja (talvi)kunnossapidosta
- suorittaa toimenpiteet vaaran estämiseksi
Organisaatio
Kiinteistöjohtaja |
Simo Niemelä Renor Oy puh. 040 8691096 simo.niemela@renor.fi |
---|---|
Huoltomies |
Otto Leinonen Are Oy puh. 050 5662233 otto.leinonen@are.fi |
Kiinteistön turvallisuushenkilöt
Turvallisuusvastaava |
Simo Niemelä Renor Oy puh. 040 8691096 simo.niemela@renor.fi |
---|---|
Turvallisuusvastaavan varahenkilö |
Timo Sinelampi Renor Oy puh. 044 4343844 timo.sinelampi@renor.fi |
Väestönsuojan hoitaja |
Otto Leinonen Are Oy puh. 050 5662233 otto.leinonen@are.fi |
Väestönsuojan hoitaja VSS1, VSS2, VSS3, VSS4, VSS5, VSS6 | Otto Leinonen |
Sähkölaitteiston käytön johtaja |
Kari Ala-Röyskö puh. 040 7780671 |
Kiinteistön tärkeät numerot
Tehtävä | Nimi | Puhelinnumero | Päivystysnumero |
---|---|---|---|
Huoltoyhtiö | Are Oy | 020 5305700 | 020 5305700 |
Hissihuolto | KONE Hissit Oy | 0800 15063 | |
Vartiointiliikkeen yhteystiedot | Avarn Security | 010 6202000 |
Nimi | Puhelinnumero | Päivystysajat | |
---|---|---|---|
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä: Hoitaja | Antti Laakso | 040 3006017 | |
Huoltopäivystys | Are Oy | 020 5305700 | Arkisin 15.30-7.00 sekä viikonloppuisin |
Poistumisopastus: Huoltohenkilö | Otto Leinonen | 050 5662233 | |
Savunpoistolaitteisto: Huoltohenkilö | Antti Laakso | 040 3006017 | |
Sprinklerijärjestelmä: Huoltohenkilö | Antti Laakso | 040 3006017 |
Muut tärkeät numerot
Toimija | Puhelinnumero | Päivystysajat |
---|---|---|
Hätänumero | 112 | 24 h |
Myrkytystietokeskus | 0800 147 111 | 24 h |
Järjestelmien ylläpito
Järjestelmä tai toiminto | Toimenpide | Toimenpiteen suoritusväli |
---|---|---|
Pelastussuunnitelma | Päivitys | Ylläpidetään ajantasaisena ja tarkastetaan kerran vuodessa |
Paloilmoitinjärjestelmä | Kuukausikokeilu | Kerran kuukaudessa |
Määräaikaistarkastus | 3 vuoden välein | |
Kohdekortti | Päivitys | Kerran vuodessa tai tarpeen mukaan |
Sprinklerjärjestelmä | Toimintakunnon tarkastus | |
Määräaikaistarkastus | 2 vuoden välein | |
Alkusammuttimet | Määräaikaistarkastus | 2 vuoden välein (sisätilat), 1 vuoden välein (ulkotilat) |
Pikapalopostit | Toimintakunnon tarkastus | 1 vuoden välein |
Huolto | 5 vuoden välein | |
Turva- ja merkkivalaistus | Toimintakunnon tarkastus | Kerran kuukaudessa |
Huolto ja ylläpito | Kerran vuodessa | |
Savunpoistoluukut | Toimintakunnon tarkastus | Kaksi kertaa vuodessa |
Väestönsuoja | Laitetestaus | Kerran vuodessa |
Määräaikaistarkastus | 10 vuoden välein (tiiveyskoe) | |
Lukitus | Huolto ja ylläpito | Tarvittaessa |
Hissit | Huolto ja ylläpito | 2 vuoden välein |
IV-laitteisto ja -kanavat | Puhdistus | |
Erityiskohteissa vuoden välein (esim. rasvakanavat) |
Riskit
Turvallisuuden näkökulmasta riski tarkoittaa onnettomuuden todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmää. Tärkeä osa turvallista kiinteistöä on turvallisuusriskien tunnistaminen ja niiden seurausten arviointi. Seuraavilla sivuilla on tunnistettu riskit, jotka kohdistuvat ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön. Tunnistettuihin riskeihin on laadittu toimenpide-ehdotukset, joilla riskejä voidaan poistaa, vähentää ja hallita. Vain tunnistettua riskiä voidaan hallita.
Kiinteistöön ja henkilöihin kohdistuvat riskiluokat:
- Tapaturmat
- Tulipalovaarat
- Vesivahingot
- Sairauskohtaukset
- Säteily- tai kaasuvaara
- Myrskyvauriot
- Murrot, ilkivalta yms.
Tapaturmat
Riskit
- kaatuminen
- liukastuminen
- kompastuminen
- lumen tai jään tippuminen ihmisen päälle
- liikenneonnettomuus
- sähköisku
- viiltohaava
- työvälineiden aiheuttama vamma
- pelastustiellä esteitä
Seuraukset
- omaisuusvahingot
- henkilövahingot
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
- Lumen ja jään kerääntymistä katoilla on seurattava talvisin.
- Vaaranpaikoista tulee ilmoittaa välittömästi kiinteistöhuoltoyhtiölle.
- Vaaratilanteissa kulku tai pysäköiminen tulee estää lumen tai jään putoamisvaara-alueelle.
-
Piha-alue pidetään siistinä ja kunnossa.
- Talvikunnossapidosta huolehditaan.
- Läheltä piti -tilanteisiin puututaan viivytyksettä. Läheltä piti -tilanteet tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle ja niiden estämiseksi.
- Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
- Yleisiin ensiapuohjeisiin tulee jokaisen tutustua.
- Käytön johtaja huolehtii siitä, että sähkölaitteiston käytössä ja huollossa noudatetaan sähköturvallisuuslakia sekä sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
- Käytön johtaja huolehtii siitä, että käyttötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi opastetut tehtäviinsä.
Tulipalovaarat
Riskit
- Ihmisen toiminta
- huolimaton tupakointi
- tavaroiden säilyttäminen kulkukäytävillä
- tavaroiden säilyttäminen porraskäytävissä
- palo-ovet auki
- sähkölaitteiden päälle unohtuminen
- rasva- tai muu palo keittiössä
- Sähkölaitteet
- oikosulut
- rikkinäiset sähkölaitteet
- siivouskoneen latauspaikka
- trukin latauspiste
- yhteisissä tiloissa liesitaso
- Tuhopoltto
- lukitsematon jätekatos
- palokuormaa rakennuksen seinustalla
- jäteastioita rakennuksen seinustalla
- Turvallisuusjärjestelyt
- paloilmoitinlaitteen vika
- sammuttimien tarkastus tekemättä
- palopostien huolto tekemättä
- merkkivalokeskuksen huollon puute
- pelastustiellä esteitä
- Muut
- kaasupullot
- Herkästi syttyvien aineiden ja kemikaalien virheellinen säilytys
Palovaarallisia kohteita ovat muun muassa tekniset tilat ja muut vastaavat kiinteistön tilat.
Seuraukset
- omaisuusvahingot
- savuvahingot
- henkilövahingot
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
- Ihmisen toiminta
- Suoritetaan vuosittain omatoimiset palotarkastukset kiinteistössä.
- Poistumisturvallisuudesta on huolehdittava:
- henkilökunta pitää poistumistiet vapaina.
- aktiivinen puuttuminen epäkohtiin.
- Pelastussuunnitelma pidetään ajan tasalla ja siihen perehdytään.
- Sähkölaitteet
- Sähkökorjaukset ja asennukset teetetään TUKES:in rekisteristä löytyvällä ammattilaisella.
- Urakoitsijalla on oltava riittävät asennusoikeudet ja hänellä on oltava kokemusta vastaavista töistä.
- Sähköpääkeskukset on merkitty ja niiden edustoilla ei säilytetä tavaraa.
- Latauspaikalla tulee olla otettu huomioon räjähdys- ja palovaaran torjunta.
- Tuhopoltto
- Ylimääräistä palokuormaa ei kasata.
- Turvallisuusjärjestelyt
- Kiinteistössä on savunpoistolaitteisto, jolle suoritetaan tarkastukset, huolto ja koestus laitteen valmistajan huolto-ohjelman mukaisesti.
- Kohteessa on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä.
- Paloilmoitinlaitteistojen testit ja huoltotyöt suoritetaan huolto-ohjelman mukaisesti.
- Kiinteistössä on alkusammutusvälineet.
- Alkusammutuskalusto tarkastetaan määräysten mukaan.
- Poistumistiet on merkitty opastein.
- Tulitöiden vastuuhenkilöt on määritelty.
- Muut
- Kiinteistössä ei saa säilyttää palavia aineita kellareissa. Palavat aineet tulee säilyttää niille tarkoitetussa paikassa.
- Ilmanvaihto ja nuohous
- Erikoiskohteiden säännöllinen nuohous
Vesivahingot
Riskit
-
Ympäristö
- tulva
- rankkasade
-
Rakenteet
- rakenteiden vesitiiviyden pettäminen
- rakentamis- ja materiaalivirheistä johtuva tapaturma
- putkirikko
-
Laitteet
- pesukoneiden ja kylmäkoneiden rikkoontuminen
- sprinklerin laukeaminen
Seuraukset
- omaisuusvahingot
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
- Reitti veden pääsululle on merkitty opastein.
-
Rakenteet
-
LVI-työt, -tarkastukset ja -asennukset teetetään vain ammattilaisella.
- LVI-urakoitsijalla tulee olla riittävät asennusoikeudet ja urakoitsijan täytyy olla toteuttanut vastaavanlaisia töitä aiemmin.
- Putkistojen kuntoarvio suoritetaan säännöllisesti.
- Katolta ja ränneistä tulee poistaa lehdet ja roskat.
-
LVI-työt, -tarkastukset ja -asennukset teetetään vain ammattilaisella.
-
Laitteet
- Kiinteistössä on LVI-hälytysjärjestelmä.
- Kodinkoneiden valvotun käytön ja kunnossapidon tärkeyden korostaminen.
- Pesukoneen ja astianpesukoneen suodattimet ja nukkasihti on puhdistettava säännöllisesti.
- Jääkaapin takaosa on imuroitava kerran vuodessa. Tässä yhteydessä tarkastetaan silmämääräisesti jääkaapin kunto myös kompressorin ja valuma-astian osalta.
Sairauskohtaukset
Riskit
- sydäninfarkti
- diabeettinen sokki
- aivoinfarkti
- aivoverenvuoto
- epilepsia
- pyörtyminen
- pelastustiellä esteitä
Seuraukset
- henkilövahingot
- kuolema
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
- Avun saannin nopeuden takaaminen kiinteistön alueella.
- Kiinteistön pelastustiet on merkitty ja ne pidetään vapaana.
- Pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin tutustutaan ja ensiapua harjoitellaan.
- Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
- Ambulanssin opastus on järjestetty ja ohjeistettu henkilökunnalle.
- Pelastusajoneuvojen pysäköiminen mahdollistetaan ulko-ovien eteen.
Säteily- tai kaasuvaara
Riskit
- radioaktiivisen aineen tai vaarallisen kaasun joutuminen ympäristöön
- vaarallisen aineen kuljetusonnettomuus
- onnettomuus ydinvoimalaitoksessa
Seuraukset
- säteilysairaudet
- kuolema
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
- Joditablettien hankkiminen tarpeiden mukaan (2 tabl./henkilö).
- Kiinteistössä on väestönsuoja, johon voi suojautua säteilyvaaratilanteessa.
- Väestönsuojan toimintakuntoa ylläpidetään.
- Väestösuojanhoitaja on nimetty ja koulutettu tehtäviinsä.
- Ilmastoinnin hätäpysäytys on merkitty ja henkilökunnan tiedossa.
- Pelastussuunnitelmassa on toimintaohjeet tilanteiden varalle.
Myrskyvauriot
Riskit
- erilaiset luonnonilmiöt
Seuraukset
- sähkökatkot
- omaisuusvahingot
- henkilövahingot
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
- Rakennuksen ja ulkoalueiden kunnosta huolehditaan.
- Viranomaisten ulkonaliikkumiskieltoa on noudatettava.
- Sisälle suojautuessa pysytään kaukana ikkunoista ja lasiovista.
- Varaudu omatoimisesti pitkäaikaisiinkin sähkökatkoihin esimerkiksi seuraavasti:
- valaisin ja paristot
Rikollinen toiminta
Riskit
- murto
- ilkivalta
Seuraukset
- omaisuusvahingot
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
-
Murto
- Arvoesineiden merkitseminen ja kuvaaminen.
- Kiinteistössä on tallentava kameravalvontajärjestelmä.
- Kiinteistössä on käytössä kulunvalvontajärjestelmä.
-
Ilkivalta
- Yleisen siisteyden ja järjestyksen valvominen ja epäkohtiin puuttuminen aktiivisesti.
- Graffitien ja muiden töhryjen puhdistus viipymättä.
- Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa epäkohdista.
Turvallisuusjärjestelyt
Toimitilaturvallisuus
Kulunvalvonta
Kiinteistössä on käytössä kulunvalvontajärjestelmä. Järjestelmällä pyritään estämään luvattomien henkilöiden pääsy tiloihin. Mikäli havaitset vian kulunvalvontajärjestelmiin liittyen, tee vikailmoitus.
Sijainti | Toimitiloissa, kiinteistössä |
---|---|
Kuvaus | Kulkulupa on henkilökohtainen ja sen luovuttaminen kolmannelle osapuolelle on ehdottomasti kielletty. Kulkuluvan hallinnassa on käytettävä samaa huolellisuutta kuin kiinteistön avainten hallinnassa. Kadonneesta kulkuluvasta on välittömästi ilmoitettava kulunvalvonnasta vastaavalle henkilölle. |
Huoltohenkilö | Renor Oy |
Kiinteistössä on kameravalvonta
Sijainti | Toimitiloissa, kiinteistössä |
---|---|
Huoltohenkilö | Renor Oy |
Kiinteistössä on lukituksia
Tyyppi | Mekaaninen ja elektroninen |
---|---|
Kuvaus | Avaimen vastaanottanut henkilö on vastuussa vastaanottamastaan avaimesta, sen huolellisesta käytöstä ja on velvollinen huolehtimaan siitä, että avain ei joudu kolmannen osapuolen käsiin. Avainta ei saa merkitä niin, että siitä kävisi ilmi, mihin tilaan/tiloihin sillä pääsee. Kadonneesta avaimesta on viipymättä ilmoitettava avaintenhallinnasta vastaavalle henkilölle. |
Huoltohenkilö | Renor Oy |
Sammutuskalusto
Sijainti | Sammutuskalusto |
---|---|
Toimitiloissa, kiinteistössä | Käsisammutin |
Toimitiloissa, kiinteistössä | Pikapaloposti |
Toimitiloissa, kiinteistössä | Sammutuspeite |
Toimitiloissa, kiinteistössä | Sammutuspeite |
- vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
- vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
- Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.
Suojelumallit
Tyyppi | Kerrokset | Toteutuksen kuvaus |
---|---|---|
Yhteissuojelumalli | 3 | Kiinteistön toimintaluonteen vuoksi toimitilojen vastuualueet ovat jaettu siten, että jokaisen tilan haltija vastaa omien hallinnoimiensa tilojen tyhjentämisestä niin henkilökunnasta kuin mahdollisista asiakkaistakin hätä-, onnettomuus- tai uhkatilanteissa. |
Turvalaitteet
Sprinklerilaitteisto
Sprinklerijärjestelmä on automaattinen palonsammutusjärjestelmä, joka aloittaa palon sammutuksen ruiskuttamalla vettä palokohteeseen ja välittää samalla palohälytyksen hätäkeskukseen. Laitteiston toiminta perustuu siihen, että lämpötilan ylitettyä tietyn arvon, sprinklerin kapseli rikkoutuu ja vesi pääsee virtaamaan sprinklerin läpi.
Sprinklerilaitteiston ylläpito toteutetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Laitteiston ylläpitoon liittyen tehdään kuukausittain koestukset ja kahden vuoden välein määräaikaistarkastukset.
Sprinklerilaitteiston huolto
Sprinklerilaitteistolle tulee olla aina nimetty henkilö tai yritys, joka huoltaa laitteiston kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Huoltotoimenpiteitä tekevien henkilöiden tulee olla ammattitaitoisia ja heillä tulee olla tarvittavat huoltoon liittyvät tiedot.
Huoltotyöt, jotka ovat tekniseltä vaativuudeltaan rinnastettavissa uuden laitteiston asennustöihin, voi tehdä vain Turvatekniikan keskuksen luetteloima sprinklerilaitteiston asennus- tai huoltotöihin erikoistunut liike. Huollon tilauksesta vastaava henkilö on nimettävä, jos huolto hankitaan ostettuna palveluna. Ostetusta huoltopalvelusta on oltava kirjallinen sopimus.
Sijainti | Toimitiloissa, kiinteistössä |
---|---|
Kuvaus | Automaattinen vesisammutusjärjestelmä. |
Keskuksen sijainti | 1.krs toimistosiiven käytävä ruokalan rappujen alaosassa |
Kattavuus | Sprinklerijärjestelmä kattaa koko rakennuksen. |
Huoltohenkilö |
Antti Laakso puh. 040 3006017 |
Savunpoisto
Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.
Savunpoistoluukkujen sijainti | Toimitiloissa |
---|---|
Kuvaus | Painovoimainen savunpoisto |
Keskuksen sijainti | toimistosiiven käytävä itäpääty 1.krs |
Huoltohenkilö |
Antti Laakso puh. 040 3006017 |
Poistumisopastus
Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.
Sijainti | Toimitiloissa |
---|---|
Kuvaus | Kyltit ja akkuvarmenteiset poistumisopasteet. Vastuu: Renor Oy |
Keskuksen sijainti | Eri osissa kiinteistöä |
Kattavuus | Poistumisreitit ja uloskäynnit. |
Huoltohenkilö |
Otto Leinonen puh. 050 5662233 |
Ilmanvaihdon pysäytys
Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.
Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.
Ilmanvaihdon pysäytys: iv-konehuoneissa, kiinteistöautomaatiossa
LVI-hälytysjärjestelmä
LVI-hälytysjärjestelmä ilmoittaa kiinteistötekniikan mahdollisista vikatilanteista.
Sijainti | Kiinteistöautomaatio |
---|---|
Yritys, jolle hälytykset ohjautuvat | Are Oy |
Ensiapu
Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.
- Ambulanssi ohjataan: Lähimmälle sisäänkäynnille, jonne henkilökunnan edustaja menee vastaan opastamaan.
Tarvike | Sijainti |
---|---|
Ensiapupiste | Toimitiloissa |
Paloturvallisuus
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.
Keskuksen sijainti | 1.krs toimistosiiven käytävä |
---|---|
Kattavuus | Rakennuksen tilat |
Keskuksen tyyppi | Lismar Alcotec 6300 |
COM-linja | 9315-102-20 |
Hoitaja |
Antti Laakso Are Oy puh. 040 3006017 |
Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen
- Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
- Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
- Määräaikaistarkastukset
Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa
Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.
- Yhteys hätäkeskukseen
- Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
- Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen
Palo-osastointi
Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.
Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.
Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)
Rakennus | Tyyppi | Kuvaus |
---|---|---|
Asko3 | Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi | Palo-osastointi kerroksittain ja käyttötarkoituksen mukaan. Palo-osastoitu mm. porraskäytävät. -Osastoivat ovet ovat tärkeä osa rakennuksen palo-osastointia. Suljetut palo-ovet hidastavat savukaasujen ja palon leviämistä sekä vähentävät henkilöille ja omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja. |
Pelastustie
Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta.
- Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
- Pelastustie tulee merkitä sisäasiainministeriön asetuksen (468/2003) mukaisesti tekstillisellä lisäkilvellä.
- Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan.
- Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta.
Sijainti | Kiinteistön vieressä olevat julkiset kadut sekä piha-alue toimivat pelastusteinä. |
---|---|
Kuvaus | Pelastustie on ajotie tai muu yhteys, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät tulipalon sattuessa tai muussa hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta. Pelastustielle on järjestettävä ympärivuotinen kunnossapito. |
Poistumisreitit
Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.
Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:
Rakennus | Poistumisjärjestelyt |
---|---|
Asko3 |
|
Tulityöt
Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.
Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.
Tulityölupia voivat myöntää seuraavat tulitöiden vastuuhenkilöt:
Renor OyVakituisen tulityöpaikan sijainti: Insofa Oy:n tuotantotilojen keskellä, tulityöpaikka on Insofan käytössä.
Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.
Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.
Poistumisjärjestelyt
- Hätätilanteessa poistumista johtaa ja ohjaa
- Paikalla oleva henkilökunta toimitiloittain.
- Mistä ja miten poistutaan?
- Poistumiseen käytetään merkittyjä turvallisia poistumisreittejä ja uloskäyntejä.
- Mitä on suljettava?
- Väliovet, huoneiden ovet, ikkunat ja sähkölaitteet mahdollisuuksien mukaan.
- Mitä on tehtävä ja kuka tekee ennen poistumista?
- Henkilökunta opastaa asiakkaat ja vieraat ulos sekä pyrkii tarkastamaan, että omat toimitilat ovat tyhjät ennen kuin poistuvat itse.
Jälkivahinkojen torjunta
Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.
- Vahinkojen arviointi
- Vahinkojen arviointi suoritetaan kiinteistön toimesta tapauskohtaisesti. Tukena käytetään tarvittaessa vakuutusyhtiötä tai muuta asiantuntijaa riippuen vahinkotyypistä.
- Tilanteen palauttaminen normaaliksi
- Normaaliin toimintaan pyritään palaamaan mahdollisimman ripeästi. Kiinteistön edustajat tilaavat tarvittavat korjaustoimenpiteet välittömästi.
- Vaurioiden palauttaminen normaaliksi
- Korjaustoimenpiteiden välitön aloittaminen. Vahingon kartoitus ja työn tilaus. Tarvittaessa yhteys vakuutusyhtiöön vakuutuskorvausten selvittämiseksi. Rikostapauksissa aina yhteys poliisiin.
- Korvaavat tilat ja järjestelmät
- Mikäli jokin rakennuksen osa vaatii korjausta, eristetään se korjausten ajaksi ja jatketaan toimintaa normaalisti mahdollisuuksien mukaan. Jos jokin järjestelmän vika tai rakennuksen osan vaurioituminen vaarantaa työntekijöiden tai asiakkaiden turvallisuuden, toimitila suljetaan korjausten ajaksi.
Sähköpaloturvallisuus
Tulipalot työpaikoilla saavat usein alkunsa koneista ja viallisista sähkölaitteista. Epäkunnossa olevien sähkölaitteiden käyttö tulee lopettaa välittömästi. Viallisen laitteen korjaus suoritetaan aina asiantuntevan huoltoliikeen toimesta. Herkästi päälle unohtuvat sähkölaitteet kuten kahvinkeittimet kannattaa varustaa kellokytkimellä. Sammutuspeite olisi hyvä löytyä tiloista, joissa em. sähkölaitteita on.
Vioittuneet vilkkuvat loisteputket ja sytyttimet tulee vaihdattaa. Mikäli havaitset vilkkuvan lampun, ilmoita siitä kiinteistöhuoltoon tai isännöintiin. Vioittunut loisteputki voi kuumentua jopa 200-asteiseksi, aiheuttaen näin suuren palovaaran. Vilkkuva valo kuluttaa myös huomattavasti enemmän sähköä.
Sähkölaitteiden paikkaa arvioitaessa on otettava huomioon sähkönsaanti. Jatkojohdot on tarkoitettu vain tilapäiskäyttöön. Vioittuneet jatkojohdot tulee poistaa käytöstä välittömästi.
Kylmälaitteiden kunnosta on huolehdittava. Epäkuntoinen laite tulee toimittaa huoltoon. Kylmälaitteiden takana sijaitsevat jäähdytyskennot tulee imuroida vuosittain. Laitteen taakse kertyvä pöly on herkästi syttyvää ja aiheuttaa laitteen ylikuormitusta.
Sähkökaappien edustat tulee pitää vapaana. Sähkökaappien tai -keskusten sisällä tavaroiden säilytys on kiellettyä. Teknisten tilojen siivous suoritetaan vuosittain.
Toimintaohjeita
Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!
Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.
Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!
Turvallisuusorganisaatio
Kiinteistön turvallisuushenkilöt
Turvallisuusvastaava |
Simo Niemelä Renor Oy puh. 040 8691096 simo.niemela@renor.fi |
---|---|
Turvallisuusvastaavan varahenkilö |
Timo Sinelampi Renor Oy puh. 044 4343844 timo.sinelampi@renor.fi |
Väestönsuojan hoitaja |
Otto Leinonen Are Oy puh. 050 5662233 otto.leinonen@are.fi |
Väestönsuojan hoitaja VSS1, VSS2, VSS3, VSS4, VSS5, VSS6 | Otto Leinonen |
Sähkölaitteiston käytön johtaja |
Kari Ala-Röyskö puh. 040 7780671 |
Avun hälyttäminen
Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112
- Soita hätäpuhelu itse, jos voit
- Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
- Kerro, mitä on tapahtunut
- Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
- Kerro tarkka osoite ja kunta
- Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
- Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
- Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
- Toimi annettujen ohjeiden mukaan
- Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
- Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
- Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.
Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:
Automaattisen hälytyksen sattuessa pelastuslaitos saapuu paloilmoittimelle, josta hälytys paikallistetaan. Henkilökunta opastaa pelastuslaitosta tarvittaessa
Sairauskohtaus tai tapaturma
- Selvitä ja tarkista
-
- Mitä on tapahtunut?
- Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).
- Anna tarvittaessa ensiapua
-
- Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
- Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
- Tee hätäilmoitus
-
- Soita numeroon 112.
- Kerro, mistä soitat. Iso-Paavolankatu 2, LAHTI
- Kerro, mitä on tapahtunut.
- Toimi ohjeiden mukaisesti.
- Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.
Tulipalo
- Pelasta ja varoita
-
- Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
- Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
- Sammuta ja rajoita
-
- Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
- Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
- Hälytä
-
- Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
- Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
- Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
- Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
- Opasta
-
- Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
- Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Automaattisen hälytyksen sattuessa pelastuslaitos saapuu paloilmoittimelle, josta hälytys paikallistetaan. Henkilökunta opastaa pelastuslaitosta tarvittaessa
- Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!
Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Rakennuksen itä-, etelä- ja länsipuolen piha-alueet
Varakokoontumispaikka: Ilmoitetaan tarvittaessa
Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt
Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.
- Jää palo-osastoon, jossa olet.
-
- Palo-oven takana on turvallista olla. Palo-ovet kestävät tulipaloa vähintään puoli tuntia.
- Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei.
- Mene ikkunan luo ja herätä huomiota. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.
- Noudata viranomaisten antamia ohjeita.
Toiminta palohälytystilanteessa
Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.
- Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
- Sulje ovet ja ikkunat.
- Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
- Opasta asiakkaita ja vieraita.
- Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
- Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
- Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.
Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.
Toiminta kokoontumispaikalla
Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.
Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.
Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:
- mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
- liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
- ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle
Varakokoontumispaikka
Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.
Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa
Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.
- Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
-
- Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
- Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.
Vesivahinko
- Toimintaohjeet
-
- Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
- Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
-
Ilmoita asiasta välittömästi:
- huoltomiehelle: Are Oy, puh. 020 5305700, päivystys 020 5305700
- Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
- Veden pääsulku: 2 kpl
- kellari toimistosiiven teknisissä tila (lämmönjakohuone)
- kellari ruokalan rappujen alla teknisessä tilassa (pääsulku) - Lämmönjakohuone: 2 kpl
- toimistosiiven kellarissa teknisessä tilassa
- 1.kerroksen pohjoispuolen teknisessä tilassa - Sähköpääkeskus: Muuntamo M3 (1.krs hallin keskellä)
Sähköpääkeskus (2.krs hallin keskellä)
Kytkinasema (1.krs radansivu huoltotunnelin luona), Lahti Energia
- Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
-
- Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.
Väkivallan uhatessa
Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.
- Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
- Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
- Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
- Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta
Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.
Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.
- Älä tee vastarintaa.
- Tee vain mitä uhkaaja käskee.
- Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
- Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
- Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.
Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.
Pommiuhka
Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.
Kun uhkaus tulee puhelimitse
- Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
- Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
-
Kysele kysymyksiä.
- Missä pommi on?
- Miltä pommi näyttää?
- Milloin pommi räjähtää?
- Miksi?
- Pyri saamaan työtoverin huomio jo puhelun aikana, jotta hän voisi tiedottaa turvallisuudesta vastaavaa jo puhelun aikana.
-
Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
- Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
- Onko hän kiihtynyt?
- Lukeeko hän viestin paperilta?
- Kuuntele myös taustaääniä (esimerkisi liikenne tai taustalla käytävät keskustelut).
- Puhelun jälkeen tiedota asiasta oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaavia henkilöitä (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku).
- Mikäli tämä ei ole mahdollista, soita välittömästi poliisille 112 ja toimi sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.
Epäilyttävä esine tai uhkauskirje
- Älä koske esineeseen.
- Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
- Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
- Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
- Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.
Yleinen vaaramerkki
Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.
- Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
-
- Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
- Avaa radio ja odota ohjeita.
- Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
- Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.
Kaasuvaara
- Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
- Toimi seuraavasti
- Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
- pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
- paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
- Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
- kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
- pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
- Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
-
- Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
- Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
- Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
- Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
- Pysyttele yläkerroksissa, kunnes vaara on ohi.
- Älä mene kellariin.
Säteilyvaara
Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.
Mene sisälle.
- Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
- Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).
Vältä ulkona liikkumista
Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.
Sähkökatkot
Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.
Hissien käyttö sähkökatkon aikana ei ole mahdollista.
Toiminta sähkökatkon aikana
Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen
- Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
- Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 020 5305700).
Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista
- Käytä taskulamppua
- Tarvittaessa opasta muita
Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:
Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:
- Matkapuhelimella - (KONE Hissit Oy, 0800 15063)
Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.
Väestönsuojelu
Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on 6 väestönsuojaa. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.
Kiinteistössä on 6 väestönsuojaa:
Sijainti | Suojaluokka | Pinta-ala | Suojapaikkoja | Varusteiden sijainti |
---|---|---|---|---|
Kellarikerros, Vanha suoja (300 hlö) | B/C | 180 m2 | 300 | Väestönsuojassa |
Kellarikerros, Suoja 4 (135 hlö) | S1 | 81 m2 | 150 | Väestönsuojassa |
Kellarikerros, Suoja 5 (135 hlö) | S1 | 81 m2 | 150 | Väestönsuojassa |
Kellarikerros, Suoja 6 (135 hlö)/td> | S1 | 81 m2 | 150 | Väestönsuojassa |
Kellarikerros, Suoja 7 (135 hlö) | S1 | 81 m2 | 150 | Väestönsuojassa |
Kellarikerros, Suoja 8 (135 hlö) | S1 | 81 m2 | 150 | Väestönsuojassa |
Yksi kiinteistön väestönsuojista on luokkaa B/C. Suojaluokan B/C väestönsuoja on rakennettu vuosien 1963–1972 välillä. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu hiekka- ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.
Viisi kiinteistön väestönsuojista on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.
Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää.
Irtaimiston säilytys
Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.
Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.
- Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät, kellarien ja varastojen kulkureitit
-
- Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
- Kellaritilat
-
- Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia.
- Palavien nesteiden (esim. nestekaasu ja bensiini) säilytys kielletty.
- Rakennusten alla tai läheisyydessä
-
- Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
- Huom!
-
- Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii
Liitteet
Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:
Liiketilan haltijan velvollisuudet
Tilan haltijan tai toiminnanharjoittajan on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että työpaikalla noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä. On suositeltavaa nimetä turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii turvallisuusasioista ja toimii yhteistyössä kiinteistön vastuuhenkilöiden kanssa.
Tilanhaltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että
- tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen
- rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin
- pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista.
Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, kulku- tai poistumisteillä, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä.
Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:
- sammutusvälineet
- palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet
- poistumisreittien opasteet ja valaistus.
Tilan haltija ja toiminnanharjoittaja vastaavat osaltaan laitteiden kunnosta ja ilmoittavat epäkohdista vastuuhenkilölle.
Tilan haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan
- ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä
- varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa
- varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät
- ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.
Alkusammuttimien käyttöohjeet
Sammuttimet
- Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
- Vedä varmistinsokka irti.
- Lähesty paloa tuulen suunnasta.
- Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
- Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
- Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
- Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
- Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
- Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
- Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
- Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.
Sammutuspeitteet
- Ota kiinni peitteen nurkista ja suojaa kätesi peitteen sisään.
- Astu jalalla peitteen päälle, tämä estää liekin tulon kasvoille.
- Jos olet ulkona, lähesty paloa tuulen suunnasta.
- Ojenna kädet suoriksi.
- Levitä peite palon päälle.
- Pidä peitettä tiiviisti palon päällä ja varmistu, että palo on sammunut.
- Suojaa itsesi peitteen nostamisen aikana, palo voi syttyä uudelleen.
- Varmista vielä kerran, että palo on sammunut.
Pikapaloposti
- Avaa pikapalopostikaappi. Riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus esimerkiksi kolauttamalla sitä kyynärpäällä.
- Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua.
- Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä.
- Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut.
- Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat.
Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa.
Auton lämmitysjohdot
Auton lämmitysjohto tulee turvallisuussyistä aina käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta eikä pistorasiassa olevaa johtoa saa jättää esimerkiksi lämmitystolppaan roikkumaan. Myös pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna.
Avoin pistorasiakotelo ja vapaasti roikkuva jännitteinen lämmitysjohto aiheuttavat sähköiskun vaaran. Jos pistokytkin putoaa vesilätäkköön tai lumisohjoon, se saattaa tehdä ympärillä olevan alueen sähköiseksi. Lisäksi lämmitysjohto voi rikkoutua vaaralliseen kuntoon esimerkiksi paikoitusalueen lumenluonnin yhteydessä. Avoimena oleva pistorasiakotelo puolestaan on alttiina ilkivallalle.
Käyttäjiä tulee ohjeistaa auton lämmitysjohdon turvallisesta käytöstä ja säilytyksestä. Yhtiö vastaa kiinteistön turvallisuudesta ja jos esimerkiksi ulkopuolinen henkilö loukkaa itsensä, on vastuu yhtiöllä. Myös auton käyttäjä, joka virheellisesti on jättänyt lämmitysjohdon kiinni pistorasiaan, vastaa omalta osaltaan mahdollisista vahingoista.
Auton esilämmitykseen on käytettävä vain tarkoitukseen soveltuvaa lämmitysjohtoa ja autoihin tarkoitettua sisätilan lämmitintä. Jatkojohdon käyttöä tulee välttää, sillä jatkojohdot eivät yleensä ole lapsisuojattuja ja ne joutuvat helposti maahan, jossa ne ovat alttiita vedelle, lialle ja lumelle. Liitäntäjohdon ja pistokkeiden kunto tulee tarkistaa tai tarkistuttaa riittävän usein.
Jos auton sähkölämmityslaitteita ei käytetä tai niiden kunnosta ei huolehdita oikein, seurauksena saattaa olla sähköiskun vaara käyttäjälle tai muulle henkilölle. Myös palovaara on olemassa.
Avainturvallisuus
Luovutetuista avaimista on pidettävä kirjaa ja avainten palautuksesta on huolehdittava varsinkin avaimen haltijan työ- tai asumissuhteen päättyessä.
Avaimet luovutetaan käyttötarpeen mukaan kuittausta vastaan. Avaimien tulee olla jatkuvasti ne kuitanneen henkilön välittömässä hallinnassa. Itselle kuitattua avainta tai kulkutunnistetta ei saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle missään tilanteessa.