Sisällys
- Johdanto
- Lainsäädäntö
- Kohteen perustiedot
- Tärkeät puhelinnumerot
- Vastuunjako
- Turvallisuushenkilöstö
- Riskit
- Turvallisuusjärjestelyt
- Toimintaohjeita
- Turvallisuusorganisaatio
- Avun hälyttäminen
- Sairauskohtaus tai tapaturma
- Tulipalo
- Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt
- Toiminta kokoontumispaikalla
- Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa
- Vesivahinko
- Väkivallan uhatessa
- Yleinen vaaramerkki
- Kaasuvaara
- Säteilyvaara
- Sähkökatkot
- Väestönsuojelu
- Säilyttäminen kiinteistössä
- Liitteet
- Alkusammuttimien käyttöohjeet
- Kotivara
Johdanto
Pelastussuunnitelman laadinta, ylläpito ja tiedottaminen perustuvat pelastuslain (379/2011) vaatimukseen. Tässä pelastussuunnitelmassa on selostus:
- vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
- rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
- henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
- mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. (Pelastuslaki 379/2011, 15 §.)
Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen henkilöille. (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 2 §.)
Pelastuslaissa on myös muita vaatimuksia turvallisuudelle, näistä tärkeimpinä:
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:
- tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen;
- rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin;
- pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista;
- pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. (Pelastuslaki 379/2011, 9 §.)
Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:
- sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto;
- sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet;
- palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet;
- poistumisreittien opasteet ja valaistus;
- väestönsuojien varusteet ja laitteet. (Pelastuslaki 379/2011, 12 §.)
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:
- ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
- varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
- varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;
- ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. (Pelastuslaki 379/2011, 14 §.)
Lainsäädäntö
Pelastussuunnitelman laatiminen pohjautuu Suomen lainsäädäntöön. Pelastussuunnitelmien laadintaa käsittelee uusi pelastuslaki (379/2011) ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011). Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa kiinteistön tai kohteen haltija.
Pelastuslaki velvoittaa kiinteistön haltijalta ja omistajalta sekä toiminnanharjoittajilta myös erilaisia toimenpiteitä turvallisuuden ylläpitämiseksi. Rakennus ja sen ympäristö tulee pitää sellaisessa kunnossa, että tulipalon syttyminen ja sen leviämisen vaara on vähäinen sekä pelastustoiminta onnettomuustilanteessa mahdollista.
Hoitolaitoksissa, sekä palvelu- ja tukiasumisessa on otettava huomioon erityisesti pelastuslain pykälät 18 ja 19, joissa käsitellään kiinteistössä oleskelevien henkilöiden alentunutta toimintakykyä. Kiinteistön omistaja on velvoitettu tekemään tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat, jotta kaikkien henkilöiden turvallinen poistuminen tai toiminta voidaan taata erilaisissa erikoistilanteissa.
Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus:
- Vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä
- Rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä
- Henkilöstölle annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi.
Pelastussuunnitelmasta tulee tiedottaa rakennuksen asukkaita sekä henkilökuntaa.
Kohteen perustiedot
Asunto Oy Laivalahdenportti 5 on senioriasumisen vuokra-asunto, jossa on ravintola, ryhmäkoti ja kotihoidon palvelut saman katon alla.
Perustiedot
Kiinteistön nimi | Asunto Oy Helsingin Laivalahdenportti 5 |
---|---|
Kiinteistön osoite |
Laivalahdenportti 5 00810 HELSINKI |
Asuinhuoneistojen määrä | 49 |
Liikehuoneistojen määrä | 2 |
Toimijoiden määrä | 3 |
Talotyyppi | Kerrostalo |
Kerrosluku | 5 |
Organisaatio
Palvelupäällikkö |
Milla Anttila SATO milla.anttila@sato.fi |
---|---|
Asiakaspalvelu |
Asiakaspalvelu SATO puh. 020 334443 asiakaspalvelu@sato.fi |
Talomestari |
Mikko Laakkonen SATO mikko.laakkonen@sato.fi |
Muut tiedot
Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Helsinki.
Lämmitysmuoto | Kaukolämpö |
---|---|
Veden pääsulku | Lämmönjakohuoneessa |
Lämmönjakohuone | A-portaan vieressä kadun puolella erillinen ovi |
Sähköpääkeskus | Sisäpihalla erillisovi |
Ilmanvaihtokone |
Vintillä
|
Ilmanvaihdon hätä-seis |
A-rapun aulassa |
Kiinteistönhoito | Vuo-Kiinteistöpalvelut Oy puh. 010 821 3500 päivystys 09 755 7687 |
Sähköntarjoaja |
Helsingin Energia
puh. 096171 https://www.helen.fi/ |
Vesiyhtiö |
HSY Vesi
päivystys 0915613000 https://www.hsy.fi/fi/asiointi/vikailmoitukset/vesikatkot |
Vakuutusyhtiö |
Pohjola Vakuutus Oy
puh. 03030303 https://www.op.fi |
Kokoontumispaikka | Autopaikat |
Varakokoontumispaikka | Naapurikiinteistö |
Putkilukko | Ryhmäkoti |
Kiinteistön tilat
Sijainti | Nimi |
---|---|
Rakennuksen 1. kerros | Madam Roza Bistro & Cafe |
Rakennuksen 1. kerros | Wellmont/ Svetlana Huusko |
Sijainti | Nimi |
---|---|
Pohjakerros Laivalahdenportin puoli | Mereo Kotihoito |
Pohjakerros Petter Wetterin polun puoleinen pääty | Ryhmäkoti Meriportti |
Tärkeät puhelinnumerot
Kiinteistön tärkeät numerot
Tehtävä | Nimi | Puhelinnumero | Päivystysnumero |
---|---|---|---|
Huoltoyhtiö | Vuo-Kiinteistöpalvelut Oy | 010 821 3500 | 09 755 7687 |
Hissihuolto | KONE Hissit Oy (2) | 0800 15063 |
Nimi | Puhelinnumero | Päivystysajat | |
---|---|---|---|
Palovaroitin | Talosyke Oy | 0207498060 | Jatkuva päivystys |
Palovaroitin: Huoltohenkilö | Kai Lågas | 0503071107 | |
Sprinklerijärjestelmä | Talosyke Oy | 0207498060 | Jatkuva päivystys |
Sprinklerijärjestelmä: Huoltohenkilö | Kai Lågas | 0503071107 |
Muut tärkeät numerot
Toimija | Puhelinnumero | Päivystysajat |
---|---|---|
Hätänumero | 112 | 24 h |
Myrkytystietokeskus | 0800 147 111 | 24 h |
Vastuunjako
Turvallisuusjärjestelmiin liittyvien kunnossapitosopimusten ylläpitäminen on isännöitsijätoimiston vastuulla. Isännöitsijätoimisto huolehtii, että rakennuksen kaikille järjestelyille on olemassa kunnossapidosta vastaava taho.
Kiinteistöhuolto vastaa päivittäisestä turvallisuusjärjestelmien kunnossapidosta. Tähän kuuluu mm. turvavalokeskuksen sekä sprinklerijärjestelmän koestukset.
Huoltotyöt tilataan aina kiinteistöhuollon ja isännöinnin toimesta määräajoin.
Tilanhaltijan/toiminnanharjoittajan sekä asukkaan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että
- tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen
- rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin
- pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista.
Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, kulku- tai poistumisteillä, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä.
Tilan haltija/toiminnanharjoittaja/asukas vastaavat osaltaan laitteiden kunnosta ja ilmoittavat havaitsemistaan epäkohdista vastuuhenkilölle. Näitä ovat mm.:
- sammutusvälineet
- palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet
- poistumisreittien opasteet ja valaistus.
Kaikkien rakennuksessa asuvien/toimivien on osaltaan:
- ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä
- varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa
- varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät
- ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.
Turvallisuushenkilöstö
Toimijoiden turvallisuushenkilöt
Yritys | Henkilö | Yhteystiedot |
---|---|---|
Madam Roza Bistro & Cafe |
|
puh. 0452114411
|
Mereo Kotihoito |
|
puh. 0108505332
|
|
puh. 0108505333
|
|
Ryhmäkoti Meriportti |
Kaisa Pukkila Palveluvastaava |
Mereo Herttoniemi
puh. 0504358054 |
Wellmont/ Svetlana Huusko |
|
puh. 0458636308
|
Riskit
Turvallisuuden näkökulmasta riski tarkoittaa onnettomuuden todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmää. Tärkeä osa turvallista kiinteistöä on turvallisuusriskien tunnistaminen ja niiden seurausten arviointi. Seuraavilla sivuilla on tunnistettu riskit, jotka kohdistuvat ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön. Tunnistettuihin riskeihin on laadittu toimenpide-ehdotukset, joilla riskejä voidaan poistaa, vähentää ja hallita. Vain tunnistettua riskiä voidaan hallita.
Kiinteistöön ja henkilöihin kohdistuvat riskiluokat:
- Tapaturmat
- Tulipalovaarat
- Vesivahingot
- Sairauskohtaukset
- Säteily- tai kaasuvaara
- Myrskyvauriot
- Murrot, ilkivalta yms.
Tapaturmat
Riskit
- kaatuminen
- liukastuminen
- kompastuminen
- lumen tai jään tippuminen ihmisen tai omaisuuden päälle
- liikenneonnettomuus
- korkea pudotus
- sähköisku
- viiltohaava
- ensiapuvälineitä ei ole
Seuraukset
- omaisuusvahingot
- henkilövahingot
- kuolema
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
-
Hallitus on vastuuttanut hiekoituspalvelut, lumen- ja jäänpudotuksen tarpeen seurannan ja lumen luonnin kiinteistöhuoltoyhtiölle.
- Hallitus valvoo toimintaa ja puuttuu aktiivisesti epäkohtiin.
- Hallitus voi tarvittaessa kieltää omatoimiset lumenpudotukset ja puuttua niihin.
- Lumen ja jään kerääntymistä katoilla on seurattava talvisin.
- Vaaranpaikoista tulee ilmoittaa välittömästi kiinteistöhuoltoyhtiölle.
- Vaaratilanteissa kulku tai pysäköiminen tulee estää lumen tai jään putoamisvaara-alueelle.
-
Piha-alue pidetään siistinä ja kunnossa. Kasvustoa hoidetaan säännöllisesti.
- Lehdet haravoidaan tarvittaessa.
- Pensaat ja puskat siistitään liikenneonnettomuuksien estämiseksi.
- Ajosuunnat ja vieraspaikat merkitään parkkialueelle selkeästi opastein.
- Talvikunnossapidosta huolehditaan.
- Läheltä piti -tilanteisiin puututaan viivytyksettä. Läheltä piti -tilanteet tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle ja niiden estämiseksi.
- Yritysten turvallisuusvastaavat on nimetty.
- Turvallisuusvastaavat huolehtivat toimipisteensä turvallisuusasioista.
- Yleisiin ensiapuohjeisiin tulee jokaisen tutustua.
Tulipalovaarat
Riskit
- oikosulut
- rikkinäisen sähkölaitteen aiheuttama palo
- rasva- tai muu palo keittiössä
- huolimaton tupakointi
- tuhopoltto
- lasten leikkien aiheuttama tulipalo
- sähkölaitteiden päälle unohtuminen
- palokuormaa rakennuksen seinustalla
- tavaroiden säilyttäminen kulkukäytävillä
- tavaroiden säilyttäminen porraskäytävissä
- palo-ovet auki
- sammuttimien tarkastus tekemättä
- merkkivalokeskuksen huollon puute
- valvomaton kynttilöiden poltto
Palovaarallisia kohteita ovat muun muassa huoneistojen keittiö, sauna ja varasto, yleinen sauna, pesula, kerhotilat, tekniset tilat ja muut vastaavat kiinteistön tilat.
Seuraukset
- omaisuusvahingot
- savuvahingot
- henkilövahingot
- kuolema
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
- Suoritetaan vuosittain omatoimiset palotarkastukset kiinteistössä.
- Poistumisturvallisuudesta on huolehdittava:
- uloskäytävät tulee olla esteettömiä
- poistumistieopasteiden mahdollinen asennus
- jälkivalaisevien kerrosnumeroiden asennus porraskäytävään
- aktiivinen puuttuminen epäkohtiin.
- Palo-osastoinnit tarkistutetaan asiantuntevalla huoltoliikkeellä ja puutteet saatetaan kuntoon.
- Jokaisen asukkaan on huolehdittava oman palovaroittimen/palovaroittimien toimintakunnosta (yksi palovaroitin jokaista kerroksen 60 neliömetriä kohden). Lisäksi sammutuspeitteiden hankintaa suositellaan jokaiseen keittiöön.
- Kiinteistössä on palovaroitinjärjestelmä.
- Kiinteistössä on alkusammutusvälineet.
- Alkusammutuskalusto tarkastetaan määräysten mukaan.
- Järjestetään alkusammutusharjoitus.
- Ylimääräistä palokuormaa ei kasata.
- Pelastussuunnitelma pidetään ajan tasalla ja siihen perehdytään.
- Kiinteistössä ei saa säilyttää palavia aineita ullakolla. Palavat aineet tulee säilyttää niille tarkoitetussa paikassa.
- Sähkökorjaukset ja asennukset teetetään TUKES:in rekisteristä löytyvällä ammattilaisella. Urakoitsijalla on oltava riittävät asennusoikeudet ja hänellä on oltava kokemusta vastaavista töistä.
- Valaistuksen ja yleisen siisteyden kunnossapito kiinteistössä on tärkeää.
- Tarkastetaan valaistuksen riittävyys ja suoritetaan mahdolliset parannustoimenpiteet.
- Lisäksi läheltä piti -tilanteisiin tulee puuttua välittömästi, tutkia ja tehdä tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle.
- Sähköpääkeskukset on merkitty ja niiden edustoilla ei säilytetä tavaraa.
- Reitti sähköpääkeskuksille on merkitty opastein.
- Kohteessa on sprinklerijärjestelmä.
- Poistumistiet on merkitty opastein.
Vesivahingot
Riskit
- tulva
- rankkasade
- rakenteiden vesitiiviyden pettäminen
- rakentamis- ja materiaalivirheistä johtuva tapaturma
- pesukoneiden ja kylmäkoneiden rikkoontuminen
- ilkivalta
- putkirikko
- sprinklerin laukeaminen
Seuraukset
- omaisuusvahingot
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
- Veden pääsulkujen sijainti on merkitty.
- Reitti veden pääsululle on merkitty opastein.
- LVI-työt, -tarkastukset ja -asennukset teetetään vain ammattilaisella.
- LVI-urakoitsijalla tulee olla riittävät asennusoikeudet ja urakoitsijan täytyy olla toteuttanut vastaavanlaisia töitä aiemmin.
- LVI-tarkastukset tehdään huolto-ohjelman mukaisesti.
- Putkistojen kuntoarvio suoritetaan säännöllisesti.
- Omatoimista muutosrakentamista ja muuta rakentamista tulee valvoa ja rakentamisessa ilmeneviin epäkohtiin tulee puuttua aktiivisesti.
- Kodinkoneiden valvotun käytön ja kunnossapidon tärkeyden korostaminen.
- Pesukoneen ja astianpesukoneen suodattimet ja nukkasihti on puhdistettava kerran kuussa.
- Jääkaapin takaosa on imuroitava kerran kuussa tai vähintään kerran vuodessa. Tässä yhteydessä kannattaa tarkistaa silmämääräisesti jääkaapin kunto myös kompressorin ja valuma-astian osalta.
- Kaikkien keittiössä käytettävien suurempien kodinkoneiden alle tulee sijoittaa valuma-allas (jääkaappi, pakastin, astianpesukone ja joskus pesukone), joka helpottaa ja aikaistaa mahdollisen vesivahingon havaitsemista.
- Katolta ja ränneistä tulee poistaa syksyn lehdet loppusyksystä.
- Pesulakoneiden ennakoiva huolto. Huollot vuosittain asiantuntevalla liikkeellä.
Sairauskohtaukset
Riskit
- sydäninfarkti
- diabeettinen sokki
- aivoinfarkti
- aivoverenvuoto
- epilepsia
- pyörtyminen
Seuraukset
- henkilövahingot
- kuolema
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
- Avun saannin nopeuden takaaminen kiinteistön alueella.
- Pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin tutustutaan ja ensiapua harjoitellaan.
- Ensiaputaitoisten ihmisten kartoittaminen on suositeltavaa
- Pelastusajoneuvojen pysäköiminen mahdollistetaan ulko-ovien eteen.
Säteily- tai kaasuvaara
Riskit
- radioaktiivisen aineen tai vaarallisen kaasun joutuminen ympäristöön
- ydinaseen tai ydinainetta sisältävän aseen räjähdys
- vaarallisen aineen kuljetusonnettomuus
- sota
- onnettomuus ydinvoimalaitoksessa
- onnettomuus ydinkäyttöisellä aluksella
- onnettomuus radioaktiivisen jätteen käsittelylaitoksella
- radioaktiivisten aineiden joutuminen tietämättömien käsiin
Seuraukset
- säteilysairaudet
- kuolema
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
- Joditablettien hankkiminen tarpeiden mukaan (2 tabl./henkilö).
- Kotivaran varastoiminen.
- Ilmanvaihdon hätäpysäytys merkitään opastein.
- Ilmanvaihdon hätäpysäytyksen sijainti on oltava turvallisuusorganisaation tiedossa.
- Ohjeistuksien laatiminen vaarallisten aineiden onnettomuuksien varalle.
- Pelastussuunnitelmassa on toimintaohjeet tilanteiden varalle.
- Toimintaohjeisiin tulee tutustua.
Myrskyvauriot
Riskit
- erilaiset luonnonilmiöt
Seuraukset
- sähkökatkot
- omaisuusvahingot
- henkilövahingot
- kuolema
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
- Kattojen ja rännien tarkastus asiantuntevalla huoltoliikkeellä ja puutteiden korjaukset.
- Kiinteistön alueella olevien puiden tarkastaminen.
- Vaarallisten oksien poistaminen.
- Pihan yleinen kunnossapito.
- Viranomaisten ulkonaliikkumiskieltoa on noudatettava.
- Sisälle suojautuessa pysytään kaukana ikkunoista ja lasiovista.
- Varaudu omatoimisesti pitkäaikaisiinkin sähkökatkoihin esimerkiksi seuraavasti:
- kotivara
- valaisin ja paristot
- kynttilät ja tulentekovälineet
- paristokäyttöinen radio
Rikollinen toiminta
Riskit
- asuntomurto
- graffitit
- omaisuuden tärvelemiset ja tuhoamiset
- rakennuksen katolle pääsee kiipeämään
- rakennuksen tiloihin pääsee valvomatta
Seuraukset
- omaisuusvahingot
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
- Yleisen siisteyden ja järjestyksen valvominen ja epäkohtiin puuttuminen aktiivisesti.
- Siisteys ja järjestys ovat osa turvallisuutta.
- Tarkastetaan valaistuksen riittävyys ja suoritetaan mahdolliset parannustoimenpiteet.
- Ulko-ovien lukituksien huollot ja mahdollinen kulkua rajoittavien järjestelmien asennus.
- Varmuuslukkojen, saranatappien, ovisilmien ja varmuusketjujen hankinta keskitetysti.
- Arvoesineiden merkitseminen ja kuvaaminen.
- Graffitien ja muiden töhryjen puhdistus viipymättä.
Väkivaltatilanteet tai väkivallan uhka
Riskit
- Väkivaltatilanteet > - Talon oma väki > - Ulkopuoliset
- Väkivallan uhka
Seuraukset
- Tilapäiset tai pysyvät vammat henkilöstölle, asukkaille tai ulkopuolisille
- Mahdolliset omaisuusvahingot
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
- Henkilökunnan säännöllinen uhka- ja vaaratilanteiden ennakointiin ja hallintaan liittyvä koulutus
- Asiakkaiden toimintakyvyn arviointi
- Läheltä piti -tilanteiden raportointi ja arviointi
- Tapahtuneiden tilanteiden purkaminen yhdessä osallisten kanssa
- Avainhallinnan ylläpito ja seuranta, tehtäviin on nimetty vastuuhenkilö
- Yleisavainta ei luovuteta muille kuin erikseen määritetyille henkilöille, kuten kiinteistönhoitajalle
- Ulkopuolisten henkilöiden kulkemisen rajoittaminen tiloissa
- Henkilökunnan kouluttaminen uhkatilanteiden hallintaan tai ennaltaehkäisemiseen
Ravintolan toiminnan riskit
Riskit
- Tulipalo
- Aggressiivinen asiakas
- Vesivahinko
- Työvälineiden aiheuttamat vammat
Seuraukset
- Henkilövahingot
- Aineelliset vahingot
- Ravintolan toiminta keskeytyy
- Taloudelliset menetykset; mahdollinen vakuutuskorvauksen alentaminen, jos paloturvallisuus-määräyksiä on laiminlyöty
Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
- Palamaton ja tukahduttava kannellinen tupakantumppien keräilyjäteastia käytössä
- Huolellisuus nestekaasun käytössä ja laitteiston kunnon tarkastaminen määräajoin
- Rasvahormit puhdistutetaan säännöllisesti vähintään kerran vuodessa
- Rasvasuodattimet puhdistetaan tarvittaessa
- Sähkölaitteet pidetään kunnossa
- Sisusteet oikeaa palosuojausluokkaa, käytetään esim. palosuojattuja tekstiilejä
- Jätteet ja palava materiaali säilytetään lukituissa tiloissa
- Avotulen turvallinen käyttö, kynttilät
- Aggressiivisen asiakkaan kohtaamistilanteita tulee ravintolan toiminnassa harjoitella ja toimintaohjeet ohjeistaa työntekijöille
- Henkilökunnan tulee ilmoittaa havaitsemistaan turvallisuuspuutteista välittömästi omalle esimiehelleen
- Vialliset työvälineet poistetaan käytöstä välittömästi
- Vialliset koneet huolletaan asiantuntevan huoltoliikkeen toimesta
- Työpisteen läheisyydessä tulee olla ensiaputarvikkeet
Erityistoimintaohjeita ravintolalle tulipalotilanteessa
- Evakuoi asiakkaat ravintolasta
- Sulje ovet estääksesi savun ja palon leviämistä
- Hälytä palokunta soittamalla numeroon 112
- Sammuta, jos palo on pieni eikä savua vielä ole
- Rasvapalon sammutus vain tukahduttamalla, esim. kannella tai sammutuspeitteellä. Muista myös sammuttaa ilmastointi (IV-hätäseis)
- Varoita niitä, jotka eivät ole välittömässä vaarassa
- Opasta tai järjestä opastus ja esteetön pääsy pelastusyksikölle kohteeseen
- Varmista, että kaikki ovat päässeet kokoontumispaikalle
Turvallisuusjärjestelyt
Toimitilaturvallisuus
Kiinteistössä on murtohälyttimiä
Sijainti | Koko kiinteistö |
---|
Sammutuskalusto
Sijainti | Sammutuskalusto |
---|---|
Useita | Käsisammutin |
Keittiössä | Sammutuspeite |
- vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
- vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
Turvalaitteet
Sprinklerilaitteisto
Sprinklerijärjestelmä on automaattinen palonsammutusjärjestelmä, joka aloittaa palon sammutuksen ruiskuttamalla vettä palokohteeseen ja välittää samalla palohälytyksen hätäkeskukseen. Laitteiston toiminta perustuu siihen, että lämpötilan ylitettyä tietyn arvon, sprinklerin kapseli rikkoutuu ja vesi pääsee virtaamaan sprinklerin läpi.
Sprinklerilaitteiston ylläpito toteutetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Laitteiston ylläpitoon liittyen tehdään kuukausittain koestukset ja kahden vuoden välein määräaikaistarkastukset.
Sprinklerilaitteiston huolto
Sprinklerilaitteistolle tulee olla aina nimetty henkilö tai yritys, joka huoltaa laitteiston kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Huoltotoimenpiteitä tekevien henkilöiden tulee olla ammattitaitoisia ja heillä tulee olla tarvittavat huoltoon liittyvät tiedot.
Huoltotyöt, jotka ovat tekniseltä vaativuudeltaan rinnastettavissa uuden laitteiston asennustöihin, voi tehdä vain Turvatekniikan keskuksen luetteloima sprinklerilaitteiston asennus- tai huoltotöihin erikoistunut liike. Huollon tilauksesta vastaava henkilö on nimettävä, jos huolto hankitaan ostettuna palveluna. Ostetusta huoltopalvelusta on oltava kirjallinen sopimus.
Sijainti | Ryhmäkodin tiloissa |
---|---|
Kuvaus | Avainsäilö ryhmäkodilla |
Keskuksen sijainti | Ryhmäkodin irtaimistotila |
Huoltohenkilö |
Kai Lågas Talosyke Oy puh. 0503071107 |
Päivystys | Jatkuva päivystys, Talosyke Oy, 0207498060 |
Poistumisopastus
Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.
Keskuksen sijainti | Sähköpääkeskus |
---|---|
Kattavuus | Koko kiinteistö |
Huoltohenkilö | Talosyke Oy |
Ilmanvaihdon pysäytys
Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.
Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.
Ilmanvaihdon pysäytys: A-rapun aulassa
Paloturvallisuus
Palovaroitin
Palovaroittimien tehtävänä on varoittaa alkavasta tulipalosta. Näin alkavan palon tukahduttaminen, muiden varoittaminen ja pelastautuminen on mahdollista.
Kuvaus | Verkkovirtaan kytketyt palovaroittimet. |
---|---|
Kattavuus | Koko kiinteistö |
Laitteiston malli | Verkkovirta |
Hälytyksen tyyppi | Paikallinen hälytys |
Huoltohenkilö | Talosyke Oy |
Kuvaus | Kohteen palovaroitinjärjestelmän hälytys EI ohjaudu hätäkeskukseen. Savuilmaisimen hälyttäessä tulee soittaa erikseen hätäkeskukseen. |
---|---|
Yritys, jolle hälytykset ohjautuvat | Mereon henkilökunta |
Kattavuus | Mereon toimitilat |
Laitteiston malli | Verkkovirta |
Hälytyksen tyyppi | Ohjautuu hoitohenkilökunnalle |
Huoltohenkilö |
Kai Lågas Talosyke Oy puh. 0503071107 |
Päivystys | Jatkuva päivystys, Talosyke Oy, 0207498060 |
Pelastustikkaat
Kiinteistössä on hätäpoistumistienä käytettäviä ikkunoita tai parvekkeita, joiden alareuna on yli 3,5 metrin korkeudella maasta. Näihin on asennettu hätäpoistumista varten kiinteät tikkaat.
Poistumisreitit
Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että asuinrakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Poistumisen on voitava tapahtua myös pimeässä, joten kulkureittien on oltava joka hetki esteettöminä. Koska kiinteistössä on 5 kerrosta, pidetään varatienä ikkunaa tai huoneistokohtaista parveketta. Tällöin pelastuslaitos auttaa poistumaan rakennuksesta hätätilanteessa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa. (Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta.)
Uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovien tulee olla hätätilanteessa helposti sisäpuolelta avattavissa.
Ovi voi olla lukittu esimerkiksi estämään luvatonta tunkeutumista ulkoa sisälle, mutta se on oltava avattavissa sisäpuolelta ilman avainta huoneiston normaalin käytön aikana.
Tulityöt
Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta.
Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulitöiden vastuuhenkilön antaman tulityöluvan. Tulityöluvalla varmistetaan eri osapuolten toiminta turvallisuuteen ja palosuojeluun liittyvissä asioissa. Tulityötä suorittavalla henkilöllä on aina oltava tulityökortti.
Tulityölupia myöntää isännöitsijätoimisto.
Poistumisturvallisuusselvitys ja sisäiset tarkastukset
Poistumisturvallisuusselvitys
Kohteen toimija on velvollinen laatimaan toimintaansa koskevan poistumisturvallisuusselvityksen, jossa selvitetään mm. yleiskuvaus kiinteistöstä, siinä harjoitettavan toiminnan luonne normaali- ja poikkeusoloissa, rakennuksessa asuvien, oleskelevien ja työskentelevien henkilöiden omatoiminen toimintakyky onnettomuustilanteissa sekä henkilökunnan osuus turvallisuuden ylläpidossa. Selvityksessä otetaan huomioon laatimishetken tilanne ja arvio mahdollisista tulevista olosuhdemuutoksista.
Sisäiset turvallisuustarkastukset.
Turvallisuusjohdon tehtäviin kuuluu sisäisen tarkastuksen tekeminen kerran vuodessa. Tarkastusten ensisijaisena tarkoituksena on valvoa, että ns. päivittäinen onnettomuuksien torjunta toimii suunnitellulla tavalla ja ettei välitöntä onnettomuusvaaraa ole. Tarkastuksista pidetään kirjaa ja havaittujen puutteiden poistamiseksi tehtyjä korjaustoimenpiteitä seurataan jälkitarkastuksilla. Tarkastusten apuna käytetään sisäinen palotarkastus -lomaketta.
Henkilökunnan koulutus
Jokaisen työntekijän kanssa käydään heti ensimmäisen työvuoron aikana läpi poistumisreitit ja alkusammutusvälineistö. Perehdytyksessä käytetään talon omaa materiaalia. Jokaisen työntekijän tulee perehtyä pelastussuunnitelmaan työsuhteen alussa sekä lisäksi kerrata tiedot vuoden välein. Henkilökunnan jäsenet ovat myös velvollisia osallistumaan työnantajan erikseen osoittamiin turvallisuuskoulutuksiin.
Erilaiset harjoitukset, perehdytykset ja kertauskoulutukset on hyvä dokumentoida, tämä voidaan tehdä myös pelastussuunnitelman liitteeksi. Pelastussuunnitelmaan tutustumisen jälkeen kuittaa se luetuksi kohdasta "kuittaa luetuksi". Koulutukset, harjoitukset ja perehdytykset lisätään kohdasta "harjoitukset".
Sidosryhmien huomioiminen toiminnassa
Sidosryhmillä tarkoitetaan sellaisia tahoja, jotka vaikuttavat jollain tavalla kiinteistön toimintaan. Kiinteistöön liittyviä sidosryhmiä ovat esimerkiksi:
- Itse henkilöstö
- Asiakkaat
- Siivoojat ja huoltohenkilöstö
- Tavarantoimittajat
- Muut yhteistyökumppanit
Sidosryhmät tulee huomioida vaaratilanteisiin varautumisessa sekä erilaisissa harjoituksissa. Kun toimintaa on harjoiteltu yhdessä sidosryhmien kanssa, on toiminta erikoistilanteissa joustavaa ja tehokasta. Sidosryhmät tulee lisäksi huomioida tarvittavien varusteiden varaamisessa, esimerkiksi sisälle suojautumisen varalta. Sidosryhmien kanssa on hyvä myös keskustella yleisesti kiinteistön turvallisuuden tasosta, koska sidosryhmillä voi olla erilainen näkökulma tilanteisiin.
Toimintaohjeita
Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!
Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.
Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!
Turvallisuusorganisaatio
Toimijoiden turvallisuushenkilöt
Yritys | Henkilö | Yhteystiedot |
---|---|---|
Madam Roza Bistro & Cafe |
|
puh. 0452114411
|
Mereo Kotihoito |
|
puh. 0108505332
|
|
puh. 0108505333
|
|
Ryhmäkoti Meriportti |
Kaisa Pukkila Palveluvastaava |
Mereo Herttoniemi
puh. 0504358054 |
Wellmont/ Svetlana Huusko |
|
puh. 0458636308
|
Avun hälyttäminen
Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112
- Soita hätäpuhelu itse, jos voit
- Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
- Kerro, mitä on tapahtunut
- Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
- Kerro tarkka osoite ja kunta
- Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
- Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
- Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
- Toimi annettujen ohjeiden mukaan
- Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
- Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
- Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.
Sairauskohtaus tai tapaturma
- Selvitä mitä on tapahtunut
-
- Onko henkilö kaatunut tai pyörtynyt?
- Onko mahdollisesti silminnäkijöitä, jotka osaisivat kertoa tarkemmin tapahtuneesta?
- Tarkista henkilön tila
-
- Onko henkilö heräteltävissä puhuttelemalla tai ravistelemalla?
- Tarkista hengitys
-
- Jos henkilö ei herää, tarkista hengitys: aseta kämmenselkä potilaan suun eteen ja kokeile tuntuuko ilmaa kulkevan.
- Tee hätäilmoitus
-
- Soita numeroon 112.
- Kerro, mistä soitat.
- Kerro, mitä on tapahtunut.
- Toimi ohjeiden mukaisesti.
- Anna tarvittaessa ensiapua
-
- Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
- Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
- Tarkkaile potilasta.
-
- Jos potilaan tilassa tapahtuu muutoksia ennen pelastuslaitoksen saapumista, ilmoita siitä soittamalla uudelleen hätänumeroon 112, jotta hätäkeskuksessa voidaan tehdä uusi tilannearvio.
- Opasta ammattiauttajat nopeasti potilaan luokse
-
- Kerro ammattiauttajille mitä on tapahtunut ja mitä on tehty.
Tulipalo
- Pelasta
-
- Suorita tilannearvio. Pelasta välittömässä vaarassa olevat.
- Varo hengittämästä savua! Savu on erittäin myrkyllistä ja hengitettynä aiheuttaa menehtymisen erittäin nopeasti.
- Varoita
-
- Varoita muita rakennuksessa olevia tulipalosta ja uhkaavasta vaarasta.
- Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
- Hälytä
-
- Soita hätänumeroon 112 turvallisesta paikasta.
- Kerro kuka olet, missä palaa (osoite ja kerros), mikä palaa ja onko ihmisiä vaarassa.
- Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
- Sammuta
-
- Suorita alkusammutus mahdollisuuksien mukaan.
- Rasvapalo sammutetaan tukahduttamalla se sammutuspeitteellä.
- Sähkölaitepalossa katkaise laitteen virta, tämän jälkeen voit aloittaa ensisammutuksen.
- Rajoita
-
- Poista lähellä olevat tulenarat esineet ja syttyvät aineet.
- Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla ikkunat ja asunnon ovi poistuessasi.
- Opasta
-
- Opasta pelastushenkilöstö paikalle tai järjestä opastus. Esimerkki: yksi henkilö opastaa parkkipaikan reunassa ja toinen rakennuksen vieressä.
- Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!
Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Autopaikat
Varakokoontumispaikka: Naapurikiinteistö
Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt
Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.
- Jää asuntoon ja ole rauhallinen.
-
- Kerrostaloissa jokainen asunto on tehty omaksi palo-osastokseen, josta palon leviäminen toiseen asuntoon on estetty rakenteellisin toimenpitein.
- Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, asuntoon jääminen ei.
- Mene parvekkeelle tai ikkunan luo ja herätä huomiota
-
- huutamalla
- vilkuttamalla valoja
- heiluttamalla jotain näkyvää
- voit myös soittaa numeroon 112 ja kertoa tarkan osoitteen missä olet.
- Varaudu tulipalon leviämiseen.
-
- Laske varmuuden vuoksi vettä ammeeseen ja lavuaariin.
- Jos asuntoon alkaa tulla savua ovien raoista, postiluukusta tai ilmanvaihtoventtiileistä, tuuleta raikkaalla ilmalla ja tiivistä vuotokohdat kosteilla tekstiileillä.
- Jos asunnon ovi alkaa kuumeta, jäähdytä sitä vedellä.
- Jos liekit lyövät asunnon ikkunoihin, siirrä helposti syttyvät tavarat pois ikkunoiden läheisyydestä.
- Noudata viranomaisten antamia ohjeita.
Toiminta kokoontumispaikalla
Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön (varakokoontumispaikka).
Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman pelastusviranomaisen lupaa.
Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:
- mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen
- liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
- ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle
Varakokoontumispaikka
Ankarissa talviolosuhteissa tai muissa tilanteissa saatetaan tarvita varakokoontumispaikkaa, johon ihmiset ohjataan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.
Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa
Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Jos tiedät naapurissasi asuvan liikuntarajoitteisia henkilöitä, esimerkiksi invalideja, sokeita tai vanhuksia, pyri hätätilanteessa varmistamaan myös heidän turvallinen poistumisensa. Jos tiedät naapurisi olevan kotona, mutta et voi auttaa häntä poistumaan, ilmoita pelastusviranomaisille tilanteesta heti kun mahdollista.
Toimi yhteistyössä muiden asukkaiden kanssa.
- Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
-
- Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
- Kuuntele autettavaa.
- Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.
Vesivahinko
- Toimintaohjeet
-
- Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
- Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
-
Ilmoita asiasta välittömästi:
- huoltomiehelle: Vuo-Kiinteistöpalvelut Oy, puh. 010 821 3500, päivystys 09 755 7687
- Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
- Veden pääsulku: Lämmönjakohuoneessa
- Lämmönjakohuone: A-portaan vieressä kadun puolella erillinen ovi
- Sähköpääkeskus: Sisäpihalla erillisovi
- Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
-
- Selvitä vesivaaran aiheuttaja.
- Jos kyseessä on vuoto, pyri tyrehdyttämään se.
- Pyri estämään veden pääsy rakennukseen
- säkityksin
- muovipeitteitä käyttämällä
- johtamalla vesi poispäin rakennuksesta
- Hälytä tarvittaessa lisäapua.
Väkivallan uhatessa
Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.
- Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
- Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
- Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
- Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta
Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.
Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.
- Älä tee vastarintaa.
- Tee vain mitä uhkaaja käskee.
- Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
- Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
- Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.
Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.
Yleinen vaaramerkki
Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia.
Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Varoitus annetaan taajamissa kiinteällä ulkohälytinjärjestelmällä ja taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennetuilla liikkuvilla hälyttimillä.
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.
- Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
-
- Siirry sisälle.
- Pysy sisällä.
- Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet.
- Avaa radio ja odota ohjeita.
- Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
- Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi vaaraan matkalla.
Kaasuvaara
- Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
-
Lisätietoja vaaran laadusta saat radiosta ja televisiosta. Kaasuvaaraan liittyy tavallisesti seuraavia asioita.
- Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
- pysyttele sisällä
- yläkerroksissa on paras suoja
- paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
- pysyttele yläkerroksissa, kunnes vaara on ohi.
- Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
- kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
- pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
- paina märkä vaate, ruoho, turve- tai sammaltuppo suun eteen ja hengitä sen läpi.
- Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
- Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
-
- Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti. Mitä tiiviimmäksi rakennuksen saat, sitä hitaammin kaasu tunkeutuu sisälle.
- Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa. Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
- Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
Säteilyvaara
Säteilytilannetta valvotaan jatkuvasti koko maassa mittareilla. Pienetkin muutokset huomataan heti ja niistä tiedotetaan viipymättä. Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.
- Mene sisälle
- Sulje tiiviisti ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi, jotta radioaktiiviset aineet eivät pääsisi sisään. Talon keskiosissa on paras suoja.
- Joditabletit
- Ota joditabletti vasta viranomaisten kehotuksesta, jonka kuulet radiosta tai televisiosta. Joditabletit ehkäisevät radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen, mutta eivät anna muuta suojaa. Tabletteja ei pidä lähteä vaaratilanteessa noutamaan rakennuksen ulkopuolelta. Jodeja voi hankkia etukäteen apteekista. Joditabletetteja tulisi olla kiinteistössä 2 per henkilö.
- Suojaa ruokasi ja juomavesi
- Laita esillä olevat elintarvikkeet muovipusseihin tai tiiviisiin astioihin. Jääkaappi, pakastin ja tiiviit pakkaukset suojaavat radioaktiiviselta pölyltä.
- Ulkona liikkuminen
- Jos on pakko mennä ulos, käytä tiivistä, ihon peittävää asua, esimerkiksi sadevaatteita. Riisu vaatteet sisälle tullessasi eteiseen ja peseydy huolella. Käytä hengityssuojainta, pyyhettä tai talouspaperia estämään radioaktiivisten hiukkasten pääsy keuhkoihin.
- Lisäohjeet
- Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.
Sähkökatkot
Toiminta sähkökatkon aikana:
- Tarkista ensin sulakkeet. Jos ne ovat ehjät, selvitä toimivatko naapurisi tai naapuritalojen sähköt.
- Jos sähköt katkeavat laajemmalta alueelta, on häiriö jo tiedossa ja korjaustoimenpiteet aloitettu. Useimmilla sähköntoimittajilla on nauhoitettu häiriötiedote vikapalvelunumerossa, joka kertoo tiedossa olevan sähkökatkotilanteen alueellasi. Kiinteistön sähköntarjoaja on Helsingin Energia.
- Mikäli sähköjen palauduttua sähköt käyttäytyvät oudosti, esimerkiksi valot palavat normaalia kirkkaammin tai himmeämmin, saattaa syynä olla sähköverkon nollajohtimen katkeaminen. Tästä voi seurata laitevaurioita, tulipalo ja pahimmillaan sähköiskun vaara. Näissä tilanteissa katkaise sähkö pääkytkimestä ja soita sähköntoimittajasi vikapäivystykseen.
- Sähkökatkon jatkuessa pidempään varaudu etenkin talvisaikaan lämpimin vaattein sekä tarvittaessa kotivaran avulla. Kotivaran ohje löytyy liitteistä.
Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:
Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:
- Matkapuhelimella - (KONE Hissit Oy (2), 0800 15063)
Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.
Väestönsuojelu
Kiinteistössä ei ole omaa väestönsuojaa. Kiinteistö kuuluu yleisen väestönsuojelun piiriin. Pelastustoimi varautuu alueelliseen väestönsuojeluun. Pelastustoimi varautuu toimimaan myös poikkeusoloissa. Keskeisiä tehtäviä ovat uhkien havaitseminen ja niistä varoittaminen, väestön suojaamismahdollisuuksien ylläpito sekä pelastustoiminnasta ja siinä tarvittavista lisäresursseita huolehtiminen. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas toiminta poikkeusolojen onnettomuus ja tuhotilanteissa.
Alueen pelastustoimi laatii yhteistyössä alueen kuntien kanssa väestön suojaamista koskevat suunnitelmat. Pelastustoimi huolehtii myös oman organisaationsa valmiudesta väestönsuojelutehtäviin ja omatoimisen varautumisen organisoimisesta poikkeusolojen varalle. Väestönsuojelussa tarvittavat pelastus-, ensiapu-, sairaankuljetus- sekä huoltojärjestelyt perustetaan vasta poikkeusoloissa. Näissä tehtävissä on maan laajuisesti silloin noin 85 000 henkilöä.
Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa. Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää.
Kiinteistön lähin yleinen väestönsuoja on Herttoniemenrannan yhteiskalliosuoja ja se sijaitsee osoitteessa:
Laivalahdenkaari 2700810 Helsinki
Säilyttäminen kiinteistössä
Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen. On helpompi estää tulipalo ennalta kuin sammuttaa se. Siksi pitää tietää, mikä paloja aiheuttaa ja tunnistaa vaaratekijät omasta lähiympäristöstä. Pelastuslaissa on määräykset mm. helposti syttyvien materiaalien ja muiden tavaroiden säilyttämisestä talojen tiloissa. Kemikaalilainsäädännössä on rajoituksia palavien nesteiden ja muiden vaarallisten kemikaalien säilyttämiselle tiloissa, joissa ne voivat aiheuttaa erityisvaaraa. Monet kotonakin säilytettävät aineet kehittävät räjähdysherkkiä kaasuja, jotka syttyvät kipinästä, esimerkiksi valokatkaisimen aiheuttamasta kipinästä - syttymiseen ei siis tarvita edes tulta. Käsittele siksi palovaarallisia aineita aina ohjeiden mukaan. Palovaarallisten aineiden säilyttäminen huoneistokohtaisissa varastoissa on kokonaan kielletty. Asunnoissa ja autotalleissa niiden säilyttämistä on rajoitettu.
Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.
- Asuinhuoneistot ja niihin kuuluvat parvekkeet, terassit tai vastaavat tilat
-
- Jos säilytys on turvallisuutta vaarantamatta mahdollista, saa säilyttää:
- palavia nesteitä sekä palavia nesteitä tai palavia kaasuja sisältäviä aerosoleja yhteensä enintään 25 litraa
- nestekaasua enintään 25 kilogrammaa
- ilotulitusvälineet, enintään 5 kg (netto), on säilytettävä lukitussa kaapissa siten, ettei niiden läheisyydessä ole sellaisia lämmönlähteitä tai tulenkäsittelyä, joka voisi aiheuttaa tulitteiden syttymisen
- Muita kuin edellä mainittuja palavia kaasuja ei asuinhuoneistossa saa säilyttää.
- Asunnoissa tulee välttää tarpeettomien tavaroiden varastointia.
- Jos säilytys on turvallisuutta vaarantamatta mahdollista, saa säilyttää:
- Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät, ullakot ja varastojen kulkureitit
-
- Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
- Ullakkovarastot
-
- Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa.
- Nestekaasua ei saa säilyttää ullakkotiloissa.
- Ei saa säilyttää lainkaan bensiiniä, kaasupulloja tai muita palavia nesteitä.
- Ilotulitusvälineitä ei saa säilyttää ullakkotiloissa.
- Rakennusten alla tai läheisyydessä
-
- Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
- Ulkona olevat roska-astiat, myös jätekatokset sijoitetaan vähintään kahdeksan metrin etäisyydelle rakennuksesta
- Asuinrakennukseen kuuluva erillinen varastotila
-
-
Voi säilyttää:
- palavia nesteitä sekä palavia nesteitä tai palavia kaasuja sisältäviä aerosoleja yhteensä enintään 50 litraa
- nestekaasua enintään 50 kilogrammaa
-
Voi säilyttää:
- Huom!
-
- Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii
- Taloyhtiöllä voi myös olla omia sääntöjä
- Epäselvissä tapauksissa tulee aina ottaa yhteyttä paikallisen pelastuslaitoksen palotarkastajaan
Liitteet
Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:
Lisäksi Pelsu Pelastussuunnitelma -palvelussa saatavilla seuraavat liitteet:
Alkusammuttimien käyttöohjeet
Sammuttimet
- Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
- Vedä varmistinsokka irti.
- Lähesty paloa tuulen suunnasta.
- Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
- Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
- Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
- Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
- Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
- Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
- Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
- Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.
Sammutuspeitteet
- Ota kiinni peitteen nurkista ja suojaa kätesi peitteen sisään.
- Astu jalalla peitteen päälle, tämä estää liekin tulon kasvoille.
- Jos olet ulkona, lähesty paloa tuulen suunnasta.
- Ojenna kädet suoriksi.
- Levitä peite palon päälle.
- Pidä peitettä tiiviisti palon päällä ja varmistu, että palo on sammunut.
- Suojaa itsesi peitteen nostamisen aikana, palo voi syttyä uudelleen.
- Varmista vielä kerran, että palo on sammunut.
Kotivara
Kotivara on osa taloyhtiön asukkaiden omatoimista suojelua. Yllättävistä tilanteista selviää vähemmin harmein, kun kotona on kotivara. Kotivara tarkoittaa, että kotiin hankitaan ruokaa ja muita päivittäin välttämättä tarvittavia tavaroita vähän enemmän. Kotivaran pitäisi riittää useaksi päiväksi, jopa viikoksi. Kotivara on normaalissa kierrossa olevia elintarvikkeita ja tavaroita, joita täydennetään sitä mukaa kun niitä käytetään. Näin elintarvikkeet pysyvät tuoreina ja tavarat käyttökelpoisina.
Tilanne, että kauppaan ei pääse, voi yllättää monestakin syystä. Yksinasuva voi sairastua, eikä kykene ostoksille tai perheenjäsen sairastuu. Yhteiskunta voi haavoittua; tulee lakko, liikenneyhteydet katkeavat tai laaja sähkökatkos häiritsee arkea. Voi sattua sellainen onnettomuus, että kaupat joudutaan sulkemaan tai ulos ei voi lähteä. Myös jakeluhäiriö voi estää tavaroiden kuljetuksen kauppoihin tai hankinnat kaupasta.
Joka perheellä on omanlaisensa kotivara, joka koostuu tavanomaisista elintarvikkeista. Kotivara voi vaihdella sisällöltään talouden ruokatottumusten mukaan sisältäen muun muassa astioita veden varastoimiseen, lääkkeitä, joditabletit sekä talouskohtaisia välttämättömyystavaroita. Kotivaran tulisi riittää vähintään viikoksi, mieluiten kahdeksi – kotivaraa käytetään ja täydennetään jatkuvasti.
Kotivaraan sisältyvät myös välttämättömyystarvikkeet, joita tulee varata samaksi ajaksi kuin elintarvikkeitakin. Näitä ovat mm. henkilökohtaiset lääkkeet, hygieniatarvikkeet, vaipat, paristokäyttöinen radio, taskulamppu ja paristot.