Valikko

Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.

Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.

Kohteen perustiedot

Opetus- ja tutkimuslaboratorio Technobothnia vahvistaa Vaasan seudun asemaa merkittävänä teknillisen osaamisen keskuksena. Technobothnia on Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK:n, Vaasan yliopiston ja Yrkeshögskolan Novian yhteiskäytössä. Kaikki kolme oppilaitosta sijaitsevat aivan Technobothnian läheisyydessä, ja oppilaitosten ainutlaatuinen yhteistyö takaa laajamittaisen ja monipuolisen laboratoriokokonaisuuden.Technobothnia luo hyvän perustan uusille, innovatiivisille yhteistyömuodoille, joista on selvää etua myös elinkeinoelämälle

Perustiedot

Kiinteistön nimi Kiinteistö Oy Palosaaren Laboratoriot
Kiinteistön kutsumanimi Technobothnia
Kiinteistön osoite Puuvillakuja 3
65200 VAASA
Rakennusten määrä 1
Toimijoiden määrä 3
Rakentamisvuosi 1996
Pinta-ala 12 491 m²
Kerrokset 4
Paloluokka P1
Rakennusmateriaali Betoni
Käyttötarkoitus Laboratorio, Oppilaitosrakennus

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Pohjanmaa. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 8 minuuttia.

Paloilmoittimen keskuksen sijainti Pääsisäänkäynnin eteisessä
Kiinteistönhoito Kiinteistöhuolto Rokka Ky
puh. 050 0864443
päivystys 040 0926604
Sähköntarjoaja Vaasan Sähkö Oy
puh. 06 3245111
päivystys 06 3245111
http://www.yritysopas.com/tiedot/Vaasa/Vaasan_Sahko_Oy/
Vartiointiliikkeen yhteystiedot Avarn Security (AVARN)
puh. 010 6202000
päivystys puh. 010 6202000
Kiinteistön vakuutusyhtiö Fennia
puh. 010 5031
http://www.fennia.fi
Kokoontumispaikka Yliopistonrannan P-alue (Konttorirakennuksen viereinen p-alue)
Varakokoontumispaikka Fabriikin iso paikoitusalue
Väestönsuojien määrä 3
Väestönsuojan sijainti VSS1 Pohjakerros VSS 2
Väestönsuojan sijainti VSS2 Pohjakerros VSS 1
Lämmitysmuoto Kaukolämpö
Veden pääsulku Pohjakerroksessa betonilaboratorion takana rakennuksen pohjoispuolella (lämmönjakohuoneessa)
Lämmönjakohuone Pohjakerroksessa betonilaboratorion takana rakennuksen pohjoispuolella
Sähköpääkeskus Pohjakerroksessa betonilaboratorion takana rakennuksen pohjoispuolella (lämmönjakohuoneessa
Ilmanvaihtokone Koneellinen ilmanvaihto
Ilmanvaihdon hätä-seis

Pääsisäänkäynnin eteisessä

Kampuskartta
Kampuskartta

Kiinteistön tilat

Toimijat
Sijainti Nimi
Kellari ja 1 kerros Vaasan Yliopisto
Kellarissa ja 1 kerroksessa osa, sekä 2 ja 3 kerros kokonaan Yrkeshögskolan Novia
Luokkatilat
Sijainti Nimi
Technobothnia Vaasan Ammattikorkeakoulu

Henkilömäärät

Vaasan Ammattikorkeakoulu
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 200–500 200–500 0
Viikonloppuisin 0 0 0
Vaasan Yliopisto
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 6 0 0
Viikonloppuisin 2 0 0
Yrkeshögskolan Novia
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 200–500 200–500 0
Viikonloppuisin 0 0 0
Yhteensä
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin ~1 200 ~150 ~0
Viikonloppuisin ~200 ~0 ~0

Organisaatio

Turvallisuusjohtaja, isännöitsijä Jonas Nyman
Oy Buma-Team Ab Ltd
puh. 050 3138168
jonas.nyman@bumateam.fi

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuuspäällikkö
Vamk
Pasi Kelander
Vaasan Ammattikorkeakoulu
puh. 044 7866123
pasi.kelander@vamk.fi
Turvallisuuspäällikkö
Yliopisto
Ronald Pått
Vaasan Yliopisto
puh. 044 0663718
ronald.patt@uwasa.fi
Kemikaaleista ja palavista nesteistä vastaava
VAMK ja Novia
Eija Iivari
Vaasan ammattikorkeakoulu
puh. 040 4873710
eija.iivari@vamk.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1, VSS2 Sebastian Ingberg
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1 Sebastian Ingberg
sebastian.ingberg@vamk.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS2 Sebastian Ingberg
sebastian.ingberg@vamk.fi

Kiinteistön työsuojeluorganisaatio

Työsuojelupäällikkö Tarja Kettunen
Vamk
Työsuojelupäällikkö Åsa Nyberg-Sundqvist
Yrkeshögskolan Novia
asa.nyberg-sundqvist@novia.fi
Työsuojelupäällikkö Elina Kaunismäki
Vaasan Yliopisto
puh. 029 4498072

Toimijoiden turvallisuushenkilöt

Yritys Henkilö Yhteystiedot
Vaasan Ammattikorkeakoulu Pasi Kelander
Turvallisuuspäällikkö
Vaasan Ammattikorkeakoulu
puh. 044 07866123

Vaasan Yliopisto Ronald Pått
Turvallisuuspäällikkö
Vaasan Yliopisto
puh. 044 0663718

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä Nimi Puhelinnumero Päivystysnumero
Huoltoyhtiö Kiinteistöhuolto Rokka Ky 050 0864443 040 0926604
Hissihuolto KONE Hissit Oy 0800 15063
Vartiointiliikkeen yhteystiedot Avarn Security (AVARN) 010 6202000 010 6202000
Tehtävä Nimi Puhelinnumero Päivystysajat
Huoltopäivystys Vaasan Sähkö Kaukolämpö 06 3175105 Jatkuva päivystys
Sähköhuolto Vaasan Sähkö 06 3245750 Jatkuva päivystys
Vesihuolto Vaasan Vesi 040 7257900 Työajan ulkopuolella

Muut tärkeät numerot

Toimija Puhelinnumero Päivystysajat
Hätänumero 112 24 h
Myrkytystietokeskus 0800 147 111 24 h

Kiinteistön järjestelmät

Huoltotoimenpiteet

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään paloturvallisessa kunnossa. Rakennuksen ja sen ympäristön paloturvallisuus edellyttää myös, että pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista ja pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon.

Rakennuksen, rakennelman ja sen ympäristön paloturvallisuudesta huolehtimisen lisäksi lainsäädännössä määrätyt tai viranomaisten määräämät varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa. Toimintakunnon varmistamiseksi ne on koestettava, huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti.

Toimijoiden on ilmoitettava havaitsemistaan puutteista haltijalle, jos tilanteen korjaaminen ei onnistu omatoimisesti.

Järjestelmien ylläpito

Järjestelmä tai toiminto Toimenpide Toimenpiteen suoritusväli
Pelastussuunnitelma Päivitys Ylläpidetään ajantasaisena ja tarkastetaan kerran vuodessa
Paloilmoitinjärjestelmä Kuukausikokeilu Kerran kuukaudessa
Määräaikaistarkastus 3 vuoden välein
Kohdekortti Päivitys Kerran vuodessa tai tarpeen mukaan
Alkusammuttimet Määräaikaistarkastus 2 vuoden välein (sisätilat)
1 vuoden välein (ulkotilat)
Turva- ja merkkivalaistus Toimintakunnon tarkastus Neljä kertaa vuodessa
Huolto ja ylläpito Kerran vuodessa
Savunpoistoluukut Toimintakunnon tarkastus Kaksi kertaa vuodessa
Väestönsuoja Laitetestaus Kerran vuodessa
Määräaikaistarkastus 10 vuoden välein (tiiveyskoe)
Lukitus Huolto ja ylläpito
Hissit Huolto ja ylläpito 2 vuoden välein
IV-laitteisto ja -kanavat Puhdistus 10 vuoden välein
Erityiskohteissa vuoden välein (esim. rasvakanavat)

Riskit

Turvallisuuden näkökulmasta riski tarkoittaa onnettomuuden todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmää. Tärkeä osa turvallista kiinteistöä on turvallisuusriskien tunnistaminen ja niiden seurausten arviointi. Seuraavilla sivuilla on tunnistettu riskit, jotka kohdistuvat ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön. Tunnistettuihin riskeihin on laadittu toimenpide-ehdotukset, joilla riskejä voidaan poistaa, vähentää ja hallita. Vain tunnistettua riskiä voidaan hallita.

Kiinteistöön ja henkilöihin kohdistuvat riskiluokat:

  • Tapaturmat
  • Tulipalovaarat
  • Vesivahingot
  • Sairauskohtaukset
  • Säteily- tai kaasuvaara
  • Myrskyvauriot
  • Murrot, ilkivalta yms.

Tapaturmat

Vaaranpaikkoja:

Puutyöpaja, Metallityöpaja, Tulityöpaja, Ympäristölaboratorio, Konelaboratorio, Sähkö-laboratorio, Betonilaboratorio

Riskit

  • kaatuminen
  • liukastuminen
  • kompastuminen
  • lumen tai jään tippuminen ihmisen päälle
  • liikenneonnettomuus
  • sähköisku
  • viiltohaava
  • työvälineiden aiheuttama vamma

Seuraukset

  • omaisuusvahingot
  • henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Lumen ja jään kerääntymistä katoilla on seurattava talvisin.
    • Vaaranpaikoista tulee ilmoittaa välittömästi kiinteistöhuoltoyhtiölle.
    • Vaaratilanteissa kulku tai pysäköiminen tulee estää lumen tai jään putoamisvaara-alueelle.
  • Piha-alue pidetään siistinä ja kunnossa.
    • Talvikunnossapidosta huolehditaan.
  • Läheltä piti -tilanteisiin puututaan viivytyksettä. Läheltä piti -tilanteet tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle ja niiden estämiseksi.
  • Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
  • Yritysten turvallisuusvastaavat on nimetty.
  • Turvallisuusvastaavat huolehtivat toimipisteensä turvallisuusasioista.
  • Yleisiin ensiapuohjeisiin tulee jokaisen tutustua.

Tulipalovaarat

Riskit

  • Ihmisen toiminta
    • huolimaton tupakointi
    • tavaroiden säilyttäminen kulkukäytävillä
    • tavaroiden säilyttäminen porraskäytävissä
    • palo-ovet auki
    • sähkölaitteiden päälle unohtuminen
    • rasva- tai muu palo keittiössä
  • Sähkölaitteet
    • oikosulut
    • rikkinäiset sähkölaitteet
    • siivouskoneen latauspaikka
    • yhteisissä tiloissa liesitaso
  • Tuhopoltto
    • lukitsematon jätekatos
    • jäteastioita rakennuksen seinustalla
  • Turvallisuusjärjestelyt
    • paloilmoitinlaitteen vika
    • sammuttimien tarkastus tekemättä
    • merkkivalokeskuksen huollon puute
  • Muut
    • vaaralliset aineet
    • kaasupullot
    • Herkästi syttyvien aineiden ja kemikaalien virheellinen säilytys

Palovaaralliset kohteet:

Tulityöpaja, Sähkötilat, Laboratoriotilat (sähkö-, kone-, tietotekniikka-, rakennus-, ympäristö, auto- ja moottori) ja Testaustilat (EMC-, HALT-, tärinä, ympäristöolosuhde- ja lämpenemä) sekä Projektityötilat

Seuraukset

  • omaisuusvahingot
  • savuvahingot
  • henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Ihmisen toiminta
    • Suoritetaan vuosittain omatoimiset palotarkastukset kiinteistössä.
    • Poistumisturvallisuudesta on huolehdittava:
      • henkilökunta pitää poistumistiet vapaina.
      • aktiivinen puuttuminen epäkohtiin.
    • Yritysten turvallisuusvastaavat on nimetty.
    • Pelastussuunnitelma pidetään ajan tasalla ja siihen perehdytään.
  • Sähkölaitteet
    • Sähkökorjaukset ja asennukset teetetään TUKES:in rekisteristä löytyvällä ammattilaisella. Urakoitsijalla on oltava riittävät asennusoikeudet ja hänellä on oltava kokemusta vastaavista töistä.
    • Sähköpääkeskukset on merkitty ja niiden edustoilla ei säilytetä tavaraa.
    • Latauspaikalla tulee olla otettu huomioon räjähdys- ja palovaaran torjunta.
    • Liesitasoa ei saa käyttää erilaisten tavaroiden säilytysalustana.
  • Tuhopoltto
    • Ylimääräistä palokuormaa ei kasata.
  • Turvallisuusjärjestelyt
    • Kiinteistössä on savunpoistolaitteisto, jolle suoritetaan tarkastukset, huolto ja koestus laitteen valmistajan huolto-ohjelman mukaisesti.
    • Kohteessa on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä.
    • Paloilmoitinlaitteistojen testit ja huoltotyöt suoritetaan huolto-ohjelman mukaisesti.
    • Kiinteistössä on alkusammutusvälineet.
    • Alkusammutuskalusto tarkastetaan määräysten mukaan.
    • Poistumistiet on merkitty opastein.
    • Kiinteistössä on käytössä kuulutusjärjestelmä.
    • Hätätilannekuulutuksista on annettu ohjeistus.
  • Muut
    • Kiinteistössä ei saa säilyttää palavia aineita kellareissa. Palavat aineet tulee säilyttää niille tarkoitetussa paikassa.
    • Ilmanvaihto ja nuohous
      • IV-kanavien nuohousväli on yleensä 10 vuotta

Vesivahingot

Riskit

  • Ympäristö
    • tulva
    • rankkasade
  • Rakenteet
    • rakenteiden vesitiiviyden pettäminen
    • rakentamis- ja materiaalivirheistä johtuva tapaturma
    • putkirikko
  • Laitteet
    • pesukoneiden ja kylmäkoneiden rikkoontuminen

Seuraukset

  • omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Reitti veden pääsululle on merkitty opastein.
  • Rakenteet
    • LVI-työt, -tarkastukset ja -asennukset teetetään vain ammattilaisella.
      • LVI-urakoitsijalla tulee olla riittävät asennusoikeudet ja urakoitsijan täytyy olla toteuttanut vastaavanlaisia töitä aiemmin.
    • Putkistojen kuntoarvio suoritetaan säännöllisesti.
    • Katolta ja ränneistä tulee poistaa lehdet ja roskat.
  • Laitteet
    • Kodinkoneiden valvotun käytön ja kunnossapidon tärkeyden korostaminen.
      • Pesukoneen ja astianpesukoneen suodattimet ja nukkasihti on puhdistettava säännöllisesti.
      • Jääkaapin takaosa on imuroitava kerran vuodessa. Tässä yhteydessä tarkastetaan silmämääräisesti jääkaapin kunto myös kompressorin ja valuma-astian osalta.

Sairauskohtaukset

Riskit

  • sydäninfarkti
  • diabeettinen sokki
  • aivoinfarkti
  • aivoverenvuoto
  • epilepsia
  • pyörtyminen

Seuraukset

  • henkilövahingot
  • kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Avun saannin nopeuden takaaminen kiinteistön alueella.
  • Pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin tutustutaan ja ensiapua harjoitellaan.
  • Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
  • Ambulanssin opastus on järjestetty ja ohjeistettu henkilökunnalle.
  • Pelastusajoneuvojen pysäköiminen mahdollistetaan ulko-ovien eteen.

Säteily- tai kaasuvaara

Riskit

  • radioaktiivisen aineen tai vaarallisen kaasun joutuminen ympäristöön
  • vaarallisen aineen kuljetusonnettomuus
  • onnettomuus ydinvoimalaitoksessa

Seuraukset

  • säteilysairaudet
  • kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Joditablettien hankkiminen tarpeiden mukaan (2 tabl./henkilö).
  • Kiinteistössä on väestönsuoja, johon voi suojautua säteilyvaaratilanteessa.
  • Väestönsuojan toimintakuntoa ylläpidetään.
  • Väestösuojanhoitaja on nimetty ja koulutettu tehtäviinsä.
  • Ilmastoinnin hätäpysäytys on merkitty ja henkilökunnan tiedossa.
  • Pelastussuunnitelmassa on toimintaohjeet tilanteiden varalle.

Myrskyvauriot

Riskit

  • erilaiset luonnonilmiöt

Seuraukset

  • sähkökatkot
  • omaisuusvahingot
  • henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Rakennuksen ja ulkoalueiden kunnosta huolehditaan.
  • Viranomaisten ulkonaliikkumiskieltoa on noudatettava.
  • Sisälle suojautuessa pysytään kaukana ikkunoista ja lasiovista.
  • Varaudu omatoimisesti pitkäaikaisiinkin sähkökatkoihin esimerkiksi seuraavasti:
    • valaisin ja paristot

Rikollinen toiminta

Riskit

  • Murto
    • rakennuksen katolle pääsee kiipeämään
    • rakennuksen tiloihin pääsee valvomatta
  • Väkivalta
  • Ilkivalta

Seuraukset

  • omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Murto
    • Arvoesineiden merkitseminen ja kuvaaminen.
  • Ilkivalta
    • Yleisen siisteyden ja järjestyksen valvominen ja epäkohtiin puuttuminen aktiivisesti.
    • Graffitien ja muiden töhryjen puhdistus viipymättä.
  • Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa epäkohdista.

Väestönsuojan hoitajat

Väestönsuojan hoitajat vastaavat lakisääteiseen väestönsuojaan liittyvistä toimenpiteistä. Tavallisesti jokaiselle väestönsuojalle valitaan sekä hoitaja että apulainen.

Väestönsuojan hoitaja Sebastian Ingberg

Tehtävät normaalioloissa

  • Hankkii väestönsuojanhoitajan koulutuksen.
  • Ylläpitää väestönsuojan käyttökuntoa.
  • Tekee vuosittain turvallisuustarkastuksen suojaan.
  • Tarkistaa ja tarvittaessa hankkii pelastussuunnitelman perusteella tarvittavan suojelumateriaalin.
  • Toimii asiantuntijana kiinteistön väestönsuojaan liittyen.
  • Ohjaa suojelujohtajan ohjeiden mukaisesti väestönsuojan käyttökuntoon laittamisessa ja suojautumisessa.

Tehtävät poikkeusoloissa ja valmiuden kohottamisvaiheessa

  • Kiinteistöön nimettävän väestönsuojanhoitajan on osattava käyttää suojan laitteita, ja hänen antamiensa ohjeiden mukaisesti apuryhmän on kyettävä laittamaan suoja käyttökuntoon 72 tunnissa.
  • Käyttökuntoon saattamisen johtaminen.
  • Huolehtii laitteista ja varusteista.
  • Jakaa tehtäviä suojelujohtajan kanssa.

Turvallisuusjärjestelyt

Sammutuskalusto

Sijainti Sammutuskalusto Kuvaus
Toimitiloissa Alkusammutin Jauhe-, kalvovaahto-, sekä hiilidioksidisammuttimet

Alkusammuttimet tulee tarkastaa:

  • vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
  • vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)

Turvalaitteet

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on ihmisten poistumisen turvaaminen, palokunnan toiminnan helpottaminen ja savuvahinkojen vähentäminen kohteessa. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Savunpoistolaitteiden huollosta tulee vastata siihen nimetty henkilö, jonka yhteystiedot on mainittava savunpoistolaitteen huolto- ja käyttöohjeessa.

Savunpoistolaitteisto
Savunpoiston laukaisu Pääsisäänkäynnin tuulikaapissa

Savunpoistolaitteiston koestus

Savunpoistolaitteistoihin koulutetun henkilön täytyy koestaa savunpoistolaitteisto säännöllisesti alla olevan taulukon mukaisesti.

Edellisestä koestuksesta kulunut aika Koestettavien savunpoistolaitteistojen osuus
vuosi 20%
kolme vuotta 50%
viisi vuotta 100%

Poistumisopasteet, merkki- ja turvavalaistus

Toimiva turva- ja merkkivalaistusjärjestelmä varmistaa, että kiinteistöstä pääsee poistumaan turvallisesti ja nopeasti palo- tai muussa poikkeustilanteessa.

Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopaste, turva- tai merkkivalo
Kattavuus Poistumisreitit ja uloskäynnit.

Ilmanvaihdon pysäytys

Ilmanvaihto pysäytetään yleensä palotilanteessa tai suojauduttaessa sisälle kaasu- tai säteilyvaaran uhatessa.

Ilmanvaihdon pysäytys: Pääsisäänkäynnin eteisessä

IV-hätäseis (punainen painike)
IV-hätäseis (punainen painike)
Kuulutusjärjestelmä
Sijainti Vahtimestareiden työpiste

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

Yleisenä tavoitteena on, että vähintään noin viisi prosenttia työntekijöistä on saanut ensiapukoulutuksen kertauskoulutuksineen. Työpaikalle on sopivaan paikkaan asetettava nähtäväksi tiedot, ketkä ovat ensiaputaitoisia henkilöitä. Kukin toiminnanharjoittaja vastaa osaltaan ensiaputarvikkeiden ylläpidosta ja ensiapukoulutusten järjestämisestä.

  • Ambulanssi ohjataan: Lähimmälle sisäänkäynnille. Henkilökunnan edustaja lähetetään vastaan opastamaan auttajia.
  • Ensiavun vastuuhenkilö: Toimijat vastaavat ensiaputarvikkeiden hankinnasta sekä koulutuksesta.
Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:
Tarvike Sijainti
Ensiapukaappi Toimitiloissa
Hätäsuihku Toimitiloissa
Paarit Toimitiloissa

Paloturvallisuus

Paloilmoitin

Paloilmoitin
Keskuksen sijainti Pääsisäänkäynnin eteisessä
Kattavuus Rakennuksen tilat.
Käyti paloilmoittimelle
Käyti paloilmoittimelle
Paloilmoitin
Paloilmoitin

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

  • Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
  • Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
  • Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

  • Yhteys hätäkeskukseen
  • Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
  • Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.

Palo-osaston koko on yleensä rajoitettu siten, että osastossa syttyvä palo ei aiheuta kohtuuttoman suuria omaisuusvahinkoja.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:
Rakennus Tyyppi Kuvaus
Puuvillakuja 3 Pinta-alaosastointi, Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi Palo-osastoinnit on tarkastettu 2016 ja raportti lähetetty Buma Temille.
Puutteet korjattu 2016
Kiinteistössä on seuraavat palo-ovet:
Sijainti Palo-oven tyyppi Kerros
Puuvillakuja 3 E30

Poistumistiet

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kokoontumispaikka: Yliopistonrannan P-alue (Konttorirakennuksen viereinen p-alue)

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Vakituisen tulityöpaikan sijainti: Pohjakerroksessa metallityöpajan hitsaa-mossa.

Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta. Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.

Ohje tilapäisten tulitöiden tekemiseen löytyy pelastussuunnitelman liitteistä.

Vakituinen tulityöpaikka
Vakituinen tulityöpaikka

Sisäinen palotarkastus

PÄIVITTÄINEN /TYÖAJAN JÄLKEINEN TOIMITILOJEN TARKASTUS

  • Millaisia ohjeita tarkastuksesta on annettu
    • Tarkastus suoritetaan kierroksella n. klo 21.00
  • Kuka / ketkä suorittavat
    • Vahtimestarit (turvallisuusvalvojat) suorittavat
  • Miten ja kenelle raportoidaan havainnoista
    • Raportointi tarpeen vaatiessa osakohteiden turvallisuus-vastaaville.

OMAT PALOTARKASTUKSET

  • Kuka/ketkä suorittavat
    • Toimitilojen turvallisuusvastaavat/henkilökunta
  • Kuinka usein
    • Jatkuvasti
  • Tarkastuksien tulosten kirjaaminen
    • Vahtimestari suorittaa tarpeelliset toimenpiteet tai raportoi osakohteiden turvallisuusvastaaville.
  • Puutteiden poistaminen
    • Puutteista ilmoitetaan heti vahtimestareille tai osakohteiden turvallisuusvastaaville

Toimintaohjeita

Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!

Turvallisuusorganisaatio

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuuspäällikkö
Vamk
Pasi Kelander
Vaasan Ammattikorkeakoulu
puh. 044 7866123
pasi.kelander@vamk.fi
Turvallisuuspäällikkö
Yliopisto
Ronald Pått
Vaasan Yliopisto
puh. 044 0663718
ronald.patt@uwasa.fi
Kemikaaleista ja palavista nesteistä vastaava
VAMK ja Novia
Eija Iivari
Vaasan ammattikorkeakoulu
puh. 040 4873710
eija.iivari@vamk.fi
Väestönsuojan hoitaja VSS1, VSS2 Sebastian Ingberg
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1 Sebastian Ingberg
sebastian.ingberg@vamk.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS2 Sebastian Ingberg
sebastian.ingberg@vamk.fi

Toimijoiden turvallisuushenkilöt

Yritys Henkilö Yhteystiedot
Vaasan Ammattikorkeakoulu Pasi Kelander
Turvallisuuspäällikkö
Vaasan Ammattikorkeakoulu
puh. 044 07866123

Vaasan Yliopisto Ronald Pått
Turvallisuuspäällikkö
Vaasan Yliopisto
puh. 044 0663718

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit
Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
Kerro, mitä on tapahtunut
Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
Kerro tarkka osoite ja kunta
Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
Toimi annettujen ohjeiden mukaan
Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Automaattisen hälytyksen sattuessa pelastuslaitos saapuu paloilmoittimelle, mistä hälytys paikallistetaan. Henkilökunta opastaa pelastuslaitosta tarpeen mukaan

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista
  • Mitä on tapahtunut?
  • Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).
Anna tarvittaessa ensiapua
  • Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
  • Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
Tee hätäilmoitus
  • Soita numeroon 112.
  • Kerro, mistä soitat. Puuvillakuja 3, VAASA
  • Kerro, mitä on tapahtunut.
  • Toimi ohjeiden mukaisesti.
  • Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Tulipalo

Pelasta ja varoita
  • Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
  • Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
Sammuta ja rajoita
  • Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
  • Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
Hälytä
  • Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
  • Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
  • Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
  • Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
Opasta
  • Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
  • Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Automaattisen hälytyksen sattuessa pelastuslaitos saapuu paloilmoittimelle, mistä hälytys paikallistetaan. Henkilökunta opastaa pelastuslaitosta tarpeen mukaan
Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Yliopistonrannan P-alue (Konttorirakennuksen viereinen p-alue)

Varakokoontumispaikka: Fabriikin iso paikoitusalue

Kun havaitset tulipalon tai muun vaaran, tee hätäilmoitus.

Hälytä turvallisuusvastaava, tai turvallisuusvalvoja. He ryhtyvät johtamaan välittömiä pelastustoimenpiteitä ja määräävät toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä. Turvallisuusvalvoja ilmoittaa heti tulipalosta tai muusta vaarasta turvallisuusvastaavalle sekä muille virastomestareille. Näin mahdolliseen evakuointiin saadaan lisäapua.

Mikäli rakennusosia joudutaan tyhjentämään, turvallisuusvastaavat tai turvallisuusvalvojat antavat tästä käskyn.

Henkilökunnan tehtävänä on auttaa pelastustoimenpiteiden käynnistämisessä. Erityi-sesti on ohjattava ja autettava asiakkaita pois rakennusosasta.

Älä kuitenkaan viivyttele ja jää odottamaan turvallisuusesimiestä, vaan toimi tilanteesta riippuen alla olevien ohjeiden mukaisesti.

Ohjeita huoneista poistuttaessa:

  • tarkista, että ikkunat ovat kiinni
  • sammuta sähkölaitteet
  • ota päällysvaatteesi mukaan
  • sulje huoneesi ovi, mutta älä lukitse sitä
  • ota mahdollinen asiakas mukaasi ja auta häntä tarvittaessa

Osakohteiden turvallisuusvastaavat

Arvioi tilanne ja varmista, että:

  • palokunta on hälytetty
  • palonrajoitus- ja sammutustoimenpiteet ovat käynnistyneet
  • tarvittaessa ilmoitus on välitetty muihin rakennusosiin
  • palokunnalle on järjestetty opastus
  • palon ja savun leviämistä estävät aukot ja ovet suljetaan ja ilmanvaihto-laitteet pysäytetään
  • informoi turvallisuusjohtajaa

Selvitä, onko ihmisiä vaarassa. Käske turvallisuuvalvojia antamaan kuulutus tulipalosta vahtimestareiden infopisteessä olevalla kuuluttimella. Jos evakuointi on välttämätön, anna tästä käsky ja valvo, että henkilökunta opastaa ja auttaa asiakkaita ulos kokoontumispaikalle (yliopistonranta).

Johda palopaikalla:

  • sammutusta alkusammutuskalustolla
  • asiakkaiden ohjausta pois palopaikalta
  • palokunnan opastusta palokohteeseen.

Palokunnan saavuttua paikalle sammutustyön johto siirtyy sille. Järjestä henkilöinventointi kokoontumispaikalla.

Turvallisuusvalvoja

Kun havaitset palon tai saat ilmoituksen tulipalosta, hälytä palokunta soittamalla hätä-numeroon 112.

Arvioi tilanne ja varmista, että:

  • ihmisiä ei ole vaarassa
  • asiakkaiden evakuointi käynnistetään tarvittaessa ja heitä autetaan tarvit-taessa
  • palokunta on hälytetty
  • palon rajoitus- ja sammutustoimenpiteet ovat käynnissä
  • ilmoita asiasta osakohteen turvallisuusvastaavalle
  • järjestä opastus palokunnalle
  • varmistaudu, että poistumistiet ovat avoimet ja vapaat
  • aseta oppaat poistumisteille tehtävänä opastaa ihmiset pois vaara-alueelta kokoontumispaikalle ja estää asiattomien sisääntulo
  • valvo tilojen tyhjentymistä
  • tarkista, että kaikki ovat poistuneet
  • pysäytä ilmastointilaitteisto
  • anna ohjeet sulkea ikkunat ja ovet
  • pidä turvallisuusvastaavat tietoisena toimenpiteiden edistymisestä

Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt

Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.

Jää palo-osastoon, jossa olet.
  • Palo-oven takana on turvallista olla. Palo-ovet kestävät tulipaloa vähintään puoli tuntia.
  • Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei.
Mene ikkunan luo ja herätä huomiota. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.
Noudata viranomaisten antamia ohjeita.

Toiminta palohälytystilanteessa

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.

  • Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
  • Sulje ovet ja ikkunat.
  • Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
  • Opasta asiakkaita ja vieraita.
  • Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
  • Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
  • Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.
Kokoontumispaikka: Yliopistonrannan P-alue (Konttorirakennuksen viereinen p-alue)

Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.

Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka: Yliopistonrannan P-alue (Konttorirakennuksen viereinen p-alue)
Kokoontumispaikka
Kokoontumispaikka

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

  • mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
  • liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
  • ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Varakokoontumispaikka: Fabriikin iso paikoitusalue

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
  • Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
  • Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet
  • Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
  • Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
  • Ilmoita asiasta välittömästi:
    • huoltomiehelle: Kiinteistöhuolto Rokka Ky, puh. 050 0864443, päivystys 040 0926604
    • isännöitsijälle: Jonas Nyman, puh. 050 3138168
    • päivystäjälle, Vaasan Vesi 040 7257900
  • Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
  • Veden pääsulku: Pohjakerroksessa betonilaboratorion takana rakennuksen pohjoispuolella (lämmönjakohuoneessa)
  • Lämmönjakohuone: Pohjakerroksessa betonilaboratorion takana rakennuksen pohjoispuolella
  • Sähköpääkeskus: Pohjakerroksessa betonilaboratorion takana rakennuksen pohjoispuolella (lämmönjakohuoneessa
Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
  • Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

  • Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
  • Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
  • Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
  • Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

  • Älä tee vastarintaa.
  • Tee vain mitä uhkaaja käskee.
  • Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
  • Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
  • Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

Kun uhkaus tulee puhelimitse

  • Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
  • Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
  • Kysele kysymyksiä.
    • Missä pommi on?
    • Miltä pommi näyttää?
    • Milloin pommi räjähtää?
    • Miksi?
  • Pyri saamaan työtoverin huomio jo puhelun aikana, jotta hän voisi tiedottaa turvallisuudesta vastaavaa jo puhelun aikana.
  • Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
    • Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
    • Onko hän kiihtynyt?
    • Lukeeko hän viestin paperilta?
  • Kuuntele myös taustaääniä (esimerkisi liikenne tai taustalla käytävät keskustelut).
  • Puhelun jälkeen tiedota asiasta oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaavia henkilöitä (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku).
  • Mikäli tämä ei ole mahdollista, soita välittömästi poliisille 112 ja toimi sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti.

Epäilyttävä esine tai uhkauskirje

  • Älä koske esineeseen.
  • Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
  • Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
  • Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
  • Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
  • Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
  • Avaa radio ja odota ohjeita.
  • Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
Toimi seuraavasti
  • Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
    • pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
    • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
    • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
    • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
  • Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
  • Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
  • Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
  • Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
  • Pysyttele yläkerroksissa, kunnes vaara on ohi.
  • Älä mene kellariin.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

  • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
  • Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi/turvatietoa.

Sähkökatkot

Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.

Hissien käyttö sähkökatkon aikana ei ole mahdollista.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

  • Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
  • Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 050 0864443).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

  • Käytä taskulamppua
  • Tarvittaessa opasta muita

Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:

Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:

  • Matkapuhelimella - (KONE Hissit Oy, 0800 15063) tai
  • Hississä olevalla hälytyspainikkeella. (Tämä ohjautuu suoraan hissihuollon vikapäivystykseen.)

Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.

Turvallisuusvastaavat, turvallisuusvalvojat

  • tarkasta, että tärkeisiin kohteisiin järjestetään varavalaistus.
  • varmista, että hissiin ei ole jäänyt ketään
  • järjestä asiakkaille tarvittaessa heidän tarvitsemaansa apua
  • järjestä tarvittaessa tilojen valvonta ja vartiointi

Turvallisuusorganisaation ja henkilökunnan ohjeet

  • Turvallisuusjohtajan turvallisuusasioihin liittyvät tehtävät ja vastuut
    • Turvallisuusjohtaja vastaa toiminnan yleislinjauksista sekä osaltaan resursseista.
  • Osakohteiden turvallisuusvastaavien turvallisuus-sioihin liittyvät tehtävät ja vastuut
    • Johtavat operatiivista toimintaa tilanteissa. Vastaavat omien osakohteittensa turvallisuusjohtamisesta päätäntävaltansa rajoissa.
  • Turvallisuusvalvojien turvallisuusasioihin liittyvät tehtävät ja vastuut
    • Toimivat turvallisuusvastaavien ohjeistuksen mukaisesti. Valvovat itsenäisesti ttilojen turvallisuutta sekä sitä, että jokainen noudattaa turvallisia työtapoja ja annettuja määräyksiä.
  • Turvallisuusvalvojien tehtävät erilaisissa vaara- ja vahinkotilanteissa
    • Suorittavat hätäilmoituksen tekemisen soittamalla hätänumeroon 112. Ohjaavat rakennuksesta poistuvia ihmisiä evakuointitilanteissa. Tarkistavat tilojen tyhjenemisen ja ohjeistavat ihmisiä kokoontumispaikoilla.
  • Opettajien toiminta vaara ja vahinkotilanteissa
    • Opettajat vastaavat omien opiskelijoidensa turvallisuudesta opetustilanteessa. Opettajat valvovat, että opiskelijat noudattavat turvallisia työtapoja sekä annettuja turvallisuusohjeita. Opettajat ohjaavat omien opetusryhmiensä poistumista evakuointitilanteessa sekä tekevät hätäilmoituksen tarvittaessa.
  • Jokaisen työntekijän turvallisuusasioihin liittyvät tehtävät ja vastuut
    • Jokainen Technobothniassa oleva on velvollinen ryhtymään kykynsä mukaisiin toimenpiteisiin hengen ja terveyden suojaamiseksi. Jokaisen on noudatettava esimiehen tai turvallisuushenkilös-tön antamia määräyksiä turvallisuuden ylläpitämiseksi

Rakennuksesta poistuminen

Mikäli rakennus tai sen osa joudutaan tyhjentämään, toimintaa johtavat paikalla olevat turvallisuusvalvojat kunnes kunkin osakohteen turvallisuusvastaavat saapuvat paikalle.

Kunkin opetusryhmän vetäjä (opettaja) huolehtii ensisijaisesti omaan ryhmäänsä kuuluvien henkilöiden poistumisesta ja avun järjestämisestä.

Henkilökunnan tehtävänä on toimia turvallisuusvastaavien sekä – valvojien antamien ohjeiden mukaisesti ja auttaa rakennuksessa olevien liikuntaesteisten / asiakkaiden poistumista.

Mikäli kyseessä on tulipalo, sulje ikkunat, tuuletusaukot ja ovet. Älä kuitenkaan lukitse ovia.

Mukaan voidaan ottaa henkilökohtaiset vaatteet ja nopeasti mukaan saatavat henki-lökohtaiset tavarat tilanteen mukaan. Henkilökunnan on huolehdittava siitä, että rakennuksen sisätiloihin ei jää ketään. Turvallisuusvastaavat sekä - valvojat tarkistavat rakennuksen, poistuvat itse viimeisenä ja ilmoittavat pelastusviranomaiselle olevansa viimeisiä poistujia osastolta / kerroksesta.

Poistuminen ulos suoritetaan merkittyjen poistumisteiden kautta. Ulkona siirrytään kokoontumispaikkaan, joka sijaitsee yliopistorannassa.

Hissin käyttö hätäpoistumisen aikana on kielletty.

  • Mahdollinen sähkökato tulipalon aikana pysäyttää hissin toiminnan.

Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on 3 väestönsuojaa. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on 3 väestönsuojaa:

Sijainti Suojaluokka Pinta-ala Suojapaikkoja Varusteiden sijainti
Pohjakerros VSS 2 S1 92 m² 122 Samassa tilassa
Pohjakerros VSS 1 S1 115,3 m² 153 Samassa tilassa
- -

Kaksi kiinteistön väestönsuojista on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät, kellarien ja varastojen kulkureitit
  • Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
Kellaritilat
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia.
  • Palavien nesteiden (esim. nestekaasu ja bensiini) säilytys kielletty.
Rakennusten alla tai läheisyydessä
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
Huom!
  • Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Liitteet

Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:

Lisäksi Pelsu Pelastussuunnitelma -palvelussa saatavilla seuraavat liitteet:

  • Koneosaston Kemikaaliluettelo
  • Tulityösuunnitelma

Liiketilan haltijan velvollisuudet

Tilan haltijan tai toiminnanharjoittajan on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että työpaikalla noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä. On suositeltavaa nimetä turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii turvallisuusasioista ja toimii yhteistyössä kiinteistön vastuuhenkilöiden kanssa.

Tilanhaltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että

  • tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen
  • rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin
  • pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista.

Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, kulku- tai poistumisteillä, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä.

Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:

  • sammutusvälineet
  • palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet
  • poistumisreittien opasteet ja valaistus.

Tilan haltija ja toiminnanharjoittaja vastaavat osaltaan laitteiden kunnosta ja ilmoittavat epäkohdista vastuuhenkilölle.

Tilan haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan

  • ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä
  • varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa
  • varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät
  • ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

Alkusammuttimien käyttöohjeet

Sammuttimet

  • Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
  • Vedä varmistinsokka irti.
  • Lähesty paloa tuulen suunnasta.
  • Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
  • Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
  • Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
  • Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
  • Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
  • Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
  • Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.

Auton lämmitysjohdot

Auton lämmitysjohto tulee turvallisuussyistä aina käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta eikä pistorasiassa olevaa johtoa saa jättää esimerkiksi lämmitystolppaan roikkumaan. Myös pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna.

Avoin pistorasiakotelo ja vapaasti roikkuva jännitteinen lämmitysjohto aiheuttavat sähköiskun vaaran. Jos pistokytkin putoaa vesilätäkköön tai lumisohjoon, se saattaa tehdä ympärillä olevan alueen sähköiseksi. Lisäksi lämmitysjohto voi rikkoutua vaaralliseen kuntoon esimerkiksi paikoitusalueen lumenluonnin yhteydessä. Avoimena oleva pistorasiakotelo puolestaan on alttiina ilkivallalle.

Käyttäjiä tulee ohjeistaa auton lämmitysjohdon turvallisesta käytöstä ja säilytyksestä. Yhtiö vastaa kiinteistön turvallisuudesta ja jos esimerkiksi ulkopuolinen henkilö loukkaa itsensä, on vastuu yhtiöllä. Myös auton käyttäjä, joka virheellisesti on jättänyt lämmitysjohdon kiinni pistorasiaan, vastaa omalta osaltaan mahdollisista vahingoista.

Auton esilämmitykseen on käytettävä vain tarkoitukseen soveltuvaa lämmitysjohtoa ja autoihin tarkoitettua sisätilan lämmitintä. Jatkojohdon käyttöä tulee välttää, sillä jatkojohdot eivät yleensä ole lapsisuojattuja ja ne joutuvat helposti maahan, jossa ne ovat alttiita vedelle, lialle ja lumelle. Liitäntäjohdon ja pistokkeiden kunto tulee tarkistaa tai tarkistuttaa riittävän usein.

Jos auton sähkölämmityslaitteita ei käytetä tai niiden kunnosta ei huolehdita oikein, seurauksena saattaa olla sähköiskun vaara käyttäjälle tai muulle henkilölle. Myös palovaara on olemassa.

Jätehuollon turvallisuus

Kiinteistön jätepisteen oikealla sijainnilla, valaistuksella ja lukituksella voi ehkäistä onnettomuuksia ja vähentää paloriskiä. Huomiota tulee kiinnittää jäteastioihin ja -katoksiin sekä niille johtaviin kulkureitteihin.Jätepiste tai kiinteistön poistumiskäytävät eivät saa olla varastoina. Jätekatoksessa ja seinän vierellä lojuvat irtonaiset tavarat muodostavat turvallisuusriskin ja ovat hyviä sytykemateriaaleja tuhopolttajalle.

Keräysastiaan lajitellaan vain sinne kuuluvaa jätettä siten, että kansi mahtuu kiinni.

Jäteastiarivistö ja jätekatos on turvallista sijoittaa:

  • vähintään kahdeksan metrin etäisyydelle rakennuksen seinästä;
  • lukittuun tilaan siten, että siinä mahdollisesti syttyvä tulipalo ei vaaranna varsinaisen rakennuksen paloturvallisuutta.
Jätehuolto
Sijainti Ulkona erillinen jätepiste.
Kiitos, että tutustuit pelastussuunnitelmaan.