Valikko

Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.

Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.

Johdanto

Pelastussuunnitelman laadinta, ylläpito ja tiedottaminen perustuvat pelastuslain (379/2011) vaatimukseen. Tässä pelastussuunnitelmassa on selostus:

  1. vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
  2. rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
  3. henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
  4. mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. (Pelastuslaki 379/2011, 15 §.)

Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen henkilöille. (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 2 §.)

Pelastuslaissa on myös muita vaatimuksia turvallisuudelle, näistä tärkeimpinä:
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:

  1. tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen;
  2. rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin;
  3. pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista;
  4. pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. (Pelastuslaki 379/2011, 9 §.)

Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:

  1. sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto;
  2. sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet;
  3. palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet;
  4. poistumisreittien opasteet ja valaistus;
  5. väestönsuojien varusteet ja laitteet. (Pelastuslaki 379/2011, 12 §.)

Rakennuksen omistaja ja haltija sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

  1. ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
  2. varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
  3. varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;
  4. ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. (Pelastuslaki 379/2011, 14 §.)

Kohteen perustiedot

Educityssä on kokoontumis- että työpaikkatiloja 7:ssä maanpäällisessä kerroksessa sekä yksi maanalainen kerros. Rakennuksen pääkäyttäjä on Turun ammattikorkeakoulu, jonka lisäksi rakennuksen kahdessa ylimmässä kerroksessa on myös muita toimijoita. Rakennuksesta on kaksi yhdyskäytävää ICT-Cityyn, jotka ovat kerroksissa 2. ja 4.

- Rakennuksen kellarikerroksesta löytyvät kiinteistön pysäköintihalli, tekniset tilat, kiinteistön muuntamo, UPS-huone, sähköpääkeskus ja akkuhuone.
- Katutaso-kerros: Turun ammattikorkeakoulun tekniset laboratoriotilat (mm. tulityötila, moottori- ja autotekniikka)
- Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat ravintola, pub ja info-piste sekä monitoimitiloja.
- 2.-6. kerrokset: Oppimis- ja kokoontumistiloja, neuvottelutiloja, toimistotiloja
Liikuntatilat sijaitsevat 5. kerroksessa ja ilmanvaihtokonehuone on
sijoitettu ullakolle.

Perustiedot

Kiinteistön nimi EduCity
Kiinteistön osoite Joukahaisenkatu 7
20520 TURKU
Rakennusten määrä 1
Toimijoiden määrä 4
Kiinteistön omistaja Turun Teknologiakiinteistöt Oy
http://www.turunteknologiakiinteistot.fi/?id=4
Rakentamisvuosi 2020
Kerrokset 7
Paloluokka P1
Käyttötarkoitus Toimisto, Ravintola, Kokoontumistila, Opetustila

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Varsinais-Suomi. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 6 minuuttia.

Paloilmoittimen hoitaja Tomi Järvinen
Are Oy
puh. 050 4333304
Paloilmoittimen keskuksen sijainti Palokunnan huoneessa Joukahaisenkadun puolella, katukerroksessa, tila K1001
Kiinteistönhoito Are Oy
puh. 020 5305500
päivystys 020 5305700
Kokoontumispaikka Neon parkkikenttä Joukahaisenkadun toisella puolella
Putkilukko Joukahaisenkadun puolella, palokunnan tilan ovella
Varakokoontumispaikka DataCity, Lemminkäisenkatu 20
Lämmitysmuoto Kaukolämpö
Veden pääsulku Lämmönjakohuone: Kellarikerros, käynti autohallista (tila P0026)
Lämmönjakohuone Kellarikerros, käynti autohallista (tila P0026)
Sähköpääkeskus Kellarikerros, käynti autohallista D-porraskäytävän vierestä (tila P0009)
Aurinkopaneeliston hätäkatkaisin: Palokunnan huoneessa Joukahaisenkadun puolella, katukerroksessa, tila K1001 (sekä katolla, ylätasolle vievien portaiden läheisyydessä).
Muuntamon sijainti Kellarikerros, käynti autohallista D-portaan vierestä sähköpääkeskuksen kautta
Muuntamon sijainti Autohalli, sähköpääkeskuksen takana, tila p0008
Ilmanvaihtokone Ullakkokerroksessa pääkonehuone. Autohallin IV-koneet sijoitettu tilaan P0026, Koneellinen ilmanvaihto
Ilmanvaihdon hätä-seis

Palokunnan huoneessa Joukahaisenkadun puolella, katukerroksessa, tila K1001

Lämmönjakohuone
Lämmönjakohuone
Päävesisulku
Päävesisulku
Sähköpääkeskus
Sähköpääkeskus

Kiinteistön tilat

Toimijat
Sijainti Nimi
1. Kerros Ravintola Kisälli - Unica
5. - 6. kerros Nordea
5. Kerros Ewals Cargo Care Finland
K-kerros, 1.-4. kerrokset Turun ammattikorkeakoulu

Organisaatio

Kiinteistöpäällikkö Jani Jeromaa
Turun Teknologiakiinteistöt Oy
puh. 040 0218852
jani.jeromaa@teknologiakiinteistot.fi
Kiinteistö, huoltopyynnöt Huoltopyynnöt Granlund Managerin kautta.
Huoltopyynnöt, amk AMK: Kiinteistöhuollon palvelupyynnöt tehdään Turun AMK:n Service Deskin kautta
servicedesk@turkuamk.fi

Toimijoiden turvallisuushenkilöt

Yritys Henkilö Yhteystiedot
Ewals Cargo Care Finland Toimipiste
Yhteyshenkilö
puh. 010 5508600
Turun ammattikorkeakoulu Janne Sundqvist
Turvallisuuspäällikkö
Turun Ammattikorkeakoulu
puh. 050 5985770

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä Nimi Puhelinnumero Päivystysnumero
Huoltoyhtiö Are Oy 020 5305500 020 5305700
Hissihuolto KONE Hissit Oy 0800 15063

Muut tärkeät numerot

Toimija Puhelinnumero Päivystysajat
Hätänumero 112 24 h
Myrkytystietokeskus 0800 147 111 24 h

Kiinteistön järjestelmät

Huoltotoimenpiteet

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään paloturvallisessa kunnossa. Rakennuksen ja sen ympäristön paloturvallisuus edellyttää myös, että pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista ja pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon.

Rakennuksen, rakennelman ja sen ympäristön paloturvallisuudesta huolehtimisen lisäksi lainsäädännössä määrätyt tai viranomaisten määräämät varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa. Toimintakunnon varmistamiseksi ne on koestettava, huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti.

Toimijoiden on ilmoitettava havaitsemistaan puutteista haltijalle, jos tilanteen korjaaminen ei onnistu omatoimisesti.

Järjestelmien ylläpito

Järjestelmä tai toiminto Toimenpide Toimenpiteen suoritusväli
Pelastussuunnitelma Päivitys Ylläpidetään ajantasaisena ja tarkastetaan kerran vuodessa
Paloilmoitinjärjestelmä Kuukausikokeilu Kerran kuukaudessa
Määräaikaistarkastus 3 vuoden välein
Kohdekortti Päivitys Kerran vuodessa tai tarpeen mukaan
Sprinklerijärjestelmä Toimintakunnon tarkastus
Määräaikaistarkastus 2 vuoden välein
Kaasusammutusjärjestelmä Kuukausitarkastus Kuukausittain
Huolto Kerran vuodessa
Alkusammuttimet Määräaikaistarkastus 2 vuoden välein (sisätilat)
1 vuoden välein (ulkotilat)
Pikapalopostit Toimintakunnon tarkastus 1 vuoden välein
Huolto 5 vuoden välein
Turva- ja merkkivalaistus Toimintakunnon tarkastus Neljä kertaa vuodessa
Huolto ja ylläpito Kerran vuodessa
Savunpoistoluukut Toimintakunnon tarkastus Kaksi kertaa vuodessa
Lukitus Huolto ja ylläpito
Hissit Huolto ja ylläpito 2 vuoden välein
IV-laitteisto ja -kanavat Puhdistus 10 vuoden välein
Erityiskohteissa vuoden välein (esim. rasvakanavat)

Vaaratilanteet

Vaaralla tarkoitetaan tekijää tai olosuhdetta, joka voi aiheuttaa haittaa tai saada aikaan haitallisen tapahtuman.

Riski on uhkaan liittyvä vahingon todennäköisyyden ja vakavuuden yhteisvaikutus.

Kiinteistön erityispiirteet

  • Laboratoriotilat katutasokerroksessa: Tiloissa tehdään erilaisia tutkimuksia, joihin voi liittyä tapaturma- tai tulipalovaara. Tiloissa on mm. polttoaineisiin liittyvää tutkimusta (sekä polttoaine- ja kaasuvarastot), korkeajännitteeseen liittyvää tutkimusta. Hitsaustilat ja muita fabrikointitiloja.
  • Rakennus on pääasiallisesti käytössä ammattikorkeakouluna, joten tiloissa olevat henkilömäärät voivat vaihdella merkittävästi. Tilat käytössä osittain myös normaalin virka-ajan ulkopuolella.
    • Yhteyskäytävät ICT-cityyn

Tilat on palo-osastoitu ja suojattu moderneilla teknisillä järjestelmillä. Kaikki laboratorio ja -ravintolan keittiötilat on varustettu hätäseiskytkimillä. Tiloissa on käytössä mm. paloilmoitinjärjestelmä, sprinklerijärjestelmä, reilusti alkusammutuskalustoa ja poistumisreittiopasteet + turvavalaistus. Erikoisemmat laboratoriotilat on myös varustettu järjestelmillä, jotka mm. haistelevat kaasupitoisuuksia. Tekniset järjestelmät mahdollistavat nopean reagoinnin tapaturma- tai tulipalotilanteisiin, näin pienentäen mahdollisten tilanteiden seurauksien vakavuutta.

Riski ja todennäköisyys Syitä riskin toteutumiseen Seuraus
Tulipalo (mahdollinen) Avotuli, tupakointi, sähkölaitteet, sähkökeskukset ja -asennukset, ajoneuvot, tulityöt, vaarallisten aineiden varastot (öljy- ja kaasuvarasto), katutasokerroksen laboratoriotilat Omaisuus- ja henkilövahingot
Tapaturma (mahdollinen) Liukkaus, rakenteet, puutteelliset suojavälineet, lumen putoaminen katolta, kaatuminen portaissa, työtapaturma laboratoriotiloissa. Lasiaulan huoltotöiden aikana aulan liikennettä tulee rajoittaa (tavaroiden putoamisvaara). Toiminnan häiriö, Henkilövahingot
Kaasuvaara, sisäinen (mahdollinen) Laboratoriotoiminnasssa käytetään erilaisia vaarallisia aineita, kuten polttoaineita sekä myös kaasuja. Tapaturma tiloissa voi johtaa palokaasujen muodostukseen tai kaasuvuotoon. Laboratoriotilat on suojattu, joten seuraukset ovat jokatapauksessa todennäköisesti vähäiset. Toiminnan häiriö, Toiminnan keskeytys
Vesivahinko (mahdollinen) Puutteet huollossa/valvonnassa, jäätyminen, tukokset, laitteiden vikaantuminen, myrsky, sprinklerisuuttimen rikkoutuminen Kustannukset, Toiminnan häiriö, Toiminnan keskeytys
Liikenneonnettomuus (mahdollinen) Huoltoliikenne piha-alueella kulkee osittain kävelytiellä. Henkilövahingot
Kaasuvaara, ulkoinen (epätodennäköinen) Lähialueen vaarallisten aineiden kuljetukset, tulipalo lähialueella. Joukahaisenkadun välittömässä läheisyydessä Kupittaan rata-alue sekä pääteitä. Toiminnan häiriö, Toiminnan keskeytys
Varkaus (epätodennäköinen) Katutason laboratoriotilat voivat houkuttaa, auki jäänyt henkilökunnan tilojen ovi Omaisuusvahingot
Vahingonteot, ilkivalta (epätodennäköinen) Epätodennäköistä koska ympäristössä liikkuu paljon ihmisiä, vartiointi ja valaistus kunnossa. Suojaisa ympäristö mahdollistaa esim. ilkivallan teon. Omaisuusvahingot
Pommiuhkaus (epätodennäköinen) Kohde/yritys ärsyttää, häiriintyneet ihmiset Toiminnan häiriö
Väkivalta (epätodennäköinen) Asiakas, ulkopuolinen henkilö tai toimijoiden henkilö Henkilövahingot
Säteilyvaara (poikkeustilanne) Säteilyonnettomuus Suojautuminen sisätiloihin

Turvallisuusjärjestelyt

Toimitilaturvallisuus

Valvonta

Aulavahtimestari
Kuvaus EduCityn infopalvelut ovat käytettävissä alustavasti n. klo 8.00 - 16.00.
Sijainti Educity, 1. kerros

Sammutuskalusto

Sijainti Sammutuskalusto Kuvaus
Kaikista opetuslaboratorioista löytyy tilaan sopivat käsisammuttimet Alkusammutin - Tiloissa käytössä 6kg jauhesammuttimia sekä hiilidioksidisammuttimia.

Alkusammutuskaluston tarkemmat sijainnit on merkitty Turun AMK:n osalta liitekuviin.
Kerroksittain A ja B -porraskäytävien yhteydessä olevilla pikapalopostikaapeilla. Lisäksi erillisiä käsisammuttimia käytävillä Alkusammutin Pääasiallisesti 6kg jauhesammuttimet
Kerroksittain A ja B -porraskäytävien yhteydessä. K-Kerroksessa lisäksi pääkäytävillä ja osassa laboratoriotiloja Pikapaloposti Varustettu 30 metrin letkukeloilla
Keittiötilat varustettu sammutuspeitteillä Sammutuspeite
Alkusammutuskalusto kerroksissa
Alkusammutuskalusto kerroksissa

Alkusammuttimet tulee tarkastaa:

  • vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
  • vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)

Pikapalopostit tulee tarkastaa:

  • Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.

Sammutuspeite on palamattomasta materiaalista valmistettu peitto, jota käytetään esim. rasva- tai televisiopalon alkusammutukseen.

Turvalaitteet

Sprinklerilaitteisto

Sprinklerijärjestelmä on automaattinen palonsammutusjärjestelmä, joka aloittaa palon sammutuksen ruiskuttamalla vettä palokohteeseen ja välittää samalla palohälytyksen hätäkeskukseen. Laitteiston toiminta perustuu siihen, että lämpötilan ylitettyä tietyn arvon, sprinklerin kapseli rikkoutuu ja vesi pääsee virtaamaan sprinklerin läpi.

Sprinklerilaitteiston tarkoituksenmukainen toiminta edellyttää, että sprinklerilaitteisto on jatkuvasti toimintakunnossa, se ei aiheuta erheellisiä toimintoja ja tulipalon syttyessä se automaattisesti sammuttaa tai rajoittaa palon.

Sprinklerilaitteiston ylläpidolla varmistetaan sen tarkoituksenmukainen toiminta koko käyttöiän ajan. Sprinklerilaitteiston ylläpitoon kuuluu sen toimintavalmiuden valvonta, laitteiston hoito ja huolto, laitteiston tehokkaan toiminnan varmistaminen tulipalossa ja tehtyjen toimenpiteiden ja tapahtumien kirjaaminen. Sprinklerilaitteiston ylläpito toteutetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti.

Sprinklerilaitteiston huolto

Sprinklerilaitteistolle tulee olla aina nimetty henkilö tai yritys, joka huoltaa laitteiston kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Huoltotoimenpiteitä tekevien henkilöiden tulee olla ammattitaitoisia ja heillä tulee olla tarvittavat huoltoon liittyvät tiedot.

Huoltotyöt, jotka ovat tekniseltä vaativuudeltaan rinnastettavissa uuden laitteiston asennustöihin, voi tehdä vain Turvatekniikan keskuksen luetteloima sprinklerilaitteiston asennus- tai huoltotöihin erikoistunut liike. Huollon tilauksesta vastaava henkilö on nimettävä, jos huolto hankitaan ostettuna palveluna. Ostetusta huoltopalvelusta on oltava kirjallinen sopimus.

Sprinklerijärjestelmä
Sijainti Rakennuksessa käytössä automaattinen sprinklerijärjestelmä
Kuvaus Automaattinen sammutusjärjestelmä, jossa sammutusaineena käytetään vettä. Pelastuslaitoksen syöttöliittimet sekä vesisäiliöiden täyttöliittimet on sijoitettu katutasokerrokseen, pelastuslaitoksen huoneen kulmaukseen.
Keskuksen sijainti Kellarissa, p0001
Kattavuus Koko rakennus varustettu automaattisella sprinklerilaitteistolla.
Poikkeuksen muodostavat seuraavat tilat:
- 3 kpl akustiikan laboratorion sisällä olevia testihuoneita (tilavuudet 65m3, 65m3 ja
200m3).
- 2 kpl akustiikan psykofysiikan laboratorioita Lounge-tilassa.
- Katukerroksen korkeajännitehuone, joka suojataan kaasusammutusjärjestelmällä
ja joka on osastoitu erikseen muusta rakennuksesta. Pinta-ala 34,5m2.
Sprinklerikeskus
Sprinklerikeskus

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on ihmisten poistumisen turvaaminen, palokunnan toiminnan helpottaminen ja savuvahinkojen vähentäminen kohteessa. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Savunpoistolaitteiden huollosta tulee vastata siihen nimetty henkilö, jonka yhteystiedot on mainittava savunpoistolaitteen huolto- ja käyttöohjeessa.

Savunpoistolaitteisto
Savunpoistoluukkujen sijainti Savunpoisto etälaukaistavilla ikkunoilla, puhaltimilla sekä toimisto- ja opetustilojen ikkunoiden kautta
Kuvaus - Porrashuoneiden, ullakon IV-konehuoneen ja tehoelektroniikkalaboratorion sekä
akustiikan laboratorion savunpoisto painovoimaisella savunpoistolla sähköisesti avattavilla savunpoistoluukuilla.

- Pienten toimisto-osien, kuten 6.kerroksen toimistojen ja aputilojen savunpoisto hoidetaan
kiintopainikkeellisten ikkunoiden ja ovien kautta palokunnan toimesta.

- Muiden tilojen savunpoisto hoidetaan koneellisesti. Palokunta käynnistää kaikki
savunpoistot viranomaishuoneesta savunpoiston ohjauskeskuksesta. Autohallia ja
atriumia lukuun ottamatta palokunta avaa korvausilmareitit ennen savunpoiston
avaamista.
Keskuksen sijainti Palokunnan huoneessa Joukahaisenkadun puolella, katukerroksessa, tila K1001
Savunpoiston laukaisu Laukaisupainikkeet paloilmoitinkeskuksella sekä porrraskäytäväkohtaisesti K-kerroksessa
Savunpoiston laukaisukeskus
Savunpoiston laukaisukeskus

Savunpoistolaitteiston koestus

Savunpoistolaitteistoihin koulutetun henkilön täytyy koestaa savunpoistolaitteisto säännöllisesti alla olevan taulukon mukaisesti.

Edellisestä koestuksesta kulunut aika Koestettavien savunpoistolaitteistojen osuus
vuosi 20%
kolme vuotta 50%
viisi vuotta 100%

Liitekuvat

Savunpoiston liitekuvat löytyvät "Liitteet"-osiosta.

Poistumisopasteet, merkki- ja turvavalaistus

Toimiva turva- ja merkkivalaistusjärjestelmä varmistaa, että kiinteistöstä pääsee poistumaan turvallisesti ja nopeasti palo- tai muussa poikkeustilanteessa.

Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopaste, turva- tai merkkivalo
Sijainti Rakennuksen poistumisreiteillä käytössä valaistut poistumisreittiopasteet sekä turvavalaistus
Kuvaus Akkuvarmenteiset poistumisopasteet osoittavat hätäpoistumisreitit ja turvavalaistus helpottaa näkemistä mm. sähkökatkojen aikana. Turvavaloja on sijoitettu pääkäytäville sekä mm. porraskäytäviin.
Kattavuus Rakennuksen poistumisreitit ja uloskäynnit

Kaasusammutusjärjestelmä

Kaasusammutusjärjestelmä
Sijainti Katukerroksen korkeajännitehuone, tila K1021
Kuvaus Korkeajännitehuone on suojattu automaattisella kaasusammutusjärjestelmällä, jossa sammutusaineena käytetään Clean Agent FS 49 C2 - sammutusainetta. Kyseinen sammutusaine on väritön, mauton ja hajuton kaasuseos. Sammutusaineen toiminta perustuu siihen, että se absorboi voimakkaasti lämpöä palopesäkkeestä näin katkaisten paloketjun. Sammutuskaasu ei ole ihmisille vaarallinen eikä syrjäytä juurikaan happea, mutta tulipalossa syntyy aina vaarallisia palokaasuja, joiden takia tila tulee evakuoida välittömästi.
Keskuksen sijainti Tila K1021
Tyyppi Clean Agent FS 49 C2
Kaasusammutusjärjestelmän keskus
Kaasusammutusjärjestelmän keskus
Kaasusammutusjärjestelmän käsilaukaisu
Kaasusammutusjärjestelmän käsilaukaisu

Ilmanvaihdon pysäytys

Ilmanvaihto pysäytetään yleensä palotilanteessa tai suojauduttaessa sisälle kaasu- tai säteilyvaaran uhatessa.

Ilmanvaihdon pysäytys: Palokunnan huoneessa Joukahaisenkadun puolella, katukerroksessa, tila K1001

IV-hätäseis
IV-hätäseis
Kuulutusjärjestelmä
Sijainti Rakennuksessa käytössä automaattinen kuulutusjärjestelmä
Kuvaus Paloilmoitinkeskus ohjaa automaattikuulutuksia mm. evakuointitilanteissa.

Järjestelmän käsikäyttölaite löytyy palokunnan huoneesta Joukahaisenkadun puolella, katukerroksessa, tilasta K1001.
Kattavuus Koko kiinteistö
Kuulutusjärjestelmän käyttölaite
Kuulutusjärjestelmän käyttölaite

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

Yleisenä tavoitteena on, että vähintään noin viisi prosenttia työntekijöistä on saanut ensiapukoulutuksen kertauskoulutuksineen. Työpaikalle on sopivaan paikkaan asetettava nähtäväksi tiedot, ketkä ovat ensiaputaitoisia henkilöitä. Kukin toiminnanharjoittaja vastaa osaltaan ensiaputarvikkeiden ylläpidosta ja ensiapukoulutusten järjestämisestä.

  • Ambulanssi ohjataan: Sisäänkäynnille. Henkilökunta järjestää opastajan ulos auttajia vastaan.

Paloturvallisuus

Paloilmoitin

Paloilmoitin
Sijainti Rakennuksessa käytössä automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Kuvaus Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, jossa tulipalon havaitsemiseen käytetään monitoimi-ilmaisimia, savuilmaisimia sekä lämpöilmaisimia. Poistumisreittiovilla sekä toimistokäytävillä ja kellarissa on paloilmoituspainikkeet, joiden avulla henkilökunta voi ilmoittaa alkavasta palosta ja varoittaa kiinteistön muita käyttäjiä (paloilmoitinpainiketta käytettäessä oltava erikseen yhteydessä hätäkeskukseen, lisätietojen ja hälytyksen oikeudellisuuden varmistamiseksi).

Paloilmoitinjärjestelmä ohjaa seuraavia toimintoja:

- lasiaulan savunpoiston käynnistys (lasikatossa tai aukon reuna-alueilla)
- palo-ovien sulkeutuminen (yhdyskäytävät ja autohalli)
- palopeltien sulkeutuminen ja IV-ohjaukset
- evakuointikuulutusjärjestelmän käynnistys
- sprinklerijärjestelmän hälytysventtiilin avaus ennakkolaukaisujärjestelmässä moottorilaboratoriossa.
Keskuksen sijainti Palokunnan huoneessa Joukahaisenkadun puolella, katukerroksessa, tila K1001
Kattavuus Koko rakennus
Keskuksen tyyppi Esmi FDP 5
Hoitaja Tomi Järvinen
Are Oy
puh. 050 4333304
Paloilmoitinkeskus
Paloilmoitinkeskus
Palokunnan huone
Palokunnan huone

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

  • Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
  • Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
  • Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

  • Yhteys hätäkeskukseen
  • Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
  • Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:
Rakennus Tyyppi Kuvaus
Educity Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi Rakennuksen paloluokka on P1. Osastointi yleensä EI60.

Kerrososastointi EI60 seuraavasti:
- Pysäköintihallin ja katukerroksen laboratoriotilojen välillä
- Katukerroksen laboratoriotilojen ja 1. kerroksen toimisto- opetustilojen välillä
- ullakkokerroksessa sijaitseva IVKH kerrososastoidaan muusta rakennuksesta

Palo-osastointeja:
- Poistumisportaikot muodostavat kukin oman palo-osaston. Hissit kuuluvat samaan palo-osastoon poistumisportaikon kanssa.
- Pystysuorat sähkönousut osastoidaan omiksi palo-osastoiksi.
- Pystysuorat IV-kuilut katkaistaan kerrososastoinnin mukaisesti. Palo- ja
räjähdysvaaralliset kanavat osastoidaan kanavakohtaisesti.
- Pakokaasuputket ja savuhormit eristetty laitevalmistajan edellyttämällä tavalla koko
matkaltaan.
- Pysäköintihalli muodostaa oman palo-osaston. Hallin osien välissä EI120 palo-ovi, joka
pidetään normaalisti auki asennossa ja se sulkeutuu automaattisesti palohälytyksestä.
- Pääsisäänkäynnin kaksi kerrosta ovat avoyhteydessä toisiinsa ja kuuluvat samaan
palo-osastoon päärakennusmassan kerrosten 1-6 avotilan kanssa.
- Muilta osin katukerroksen laboratoriotilat on käyttötapaosastoitu erillisiksi palo-
osastoiksi.
- Öljymuuntaja, palavien nesteiden huone sekä palavien kaasujen huone muodostavat kukin oman EI120 palo-osaston.

Porrashuoneet C ja D varustetaan automaattisesti palohälytyksestä käynnistyvällä RIL 232:n mukaisella C-luokan paineistuksella.

Vaaralliset aineet

Kiinteistössä säilytetään seuraavan tyyppisiä vaarallisia aineita:

Tila Polttonestevarasto
Sijainti Educity - Katutaso
Varastoitavat aineet 10m3 (6m2 + 2m2 + 2m2) kevytpolttoöljyä (Diesel)

- leimahduspiste vähintään 56°C, tyypillisesti 70-85°C.
- itsesyttymislämpötila noin 250°C.
- Vaaralauseke H226, syttyvä neste ja höyry.
- sammutukseen voidaan käyttää sammutusvaahtoa, hiilidioksidia tai jauhetta, ei
voida sammuttaa vedellä.
Tila Palavien kaasujen kaasuvarasto
Sijainti Educity - Katutaso
Varastoitavat aineet - Nestekaasupulloja 11 l x 4 kpl
- Asetyleeni 50 l x 2kpl
- Vety + Helium 50 l x 2kpl
- Happi 50 l x 3 kpl

Pelastustie

Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta.

Kiinteistön omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä.

  • Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
  • Kiinteistö ja sen toimijat voivat vaikuttaa turvallisuuteen huolehtimalla siitä, että pelastustiet pysyvät aina vapaana.
  • Pihalle väärin pysäköidyt autot voi saada valvontaan esimerkiksi huoltoyhtiön ja poliisin yhteistyöllä.
  • Pelastustie tulee merkitä tieliikenneasetuksen (182/1982) 21 §:n mukaisella tekstillisellä lisäkilvellä.
  • Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan.
  • Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta. Jos tarvitset yksityiskohtaisia ja/tai paikkakuntakohtaisia neuvoja, ota yhteyttä paikalliseen pelastusviranomaiseen.
Pelastustie
Sijainti ICT-talon ja Kampuksen väli
Kuvaus Pelastustie palokunnan ajoneuvoille autohallin ajoluiskalle saakka.
Pelastustie mitoitettu:

- Leveys 3500mm
- Kantavuus 32t (akselipaino 11t)
- Pelastustie merkitään kylteillä ja painorajoituskylteillä
Pelastustie sivupihalle
Pelastustie sivupihalle

Poistumistiet

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus Poistumisjärjestelyt
Educity Poistuminen lähintä turvallista poistumisreittiä pitkin kokoontumispaikalle, Neon sairaalan parkkipaikalle. Toimijoiden henkilökunta vastaa omien tilojensa tyhjentämisestä evakuointitilanteessa.

Rakennuksen poistumisreitit ja uloskäynnit on opastettu akkuvarmenteisilla poistumisopasteilla, jotka toimivat myös sähkökatkon sattuessa.

Kerrokset 1-6
- Poistuminen pääasiallisesti pääporraskäytävien A ja B kautta.
- Lisäksi käytössä paineistetut hätäpoistumisporraskäytävät C ja D, joista C -porras nousee 4. kerrokseen asti ja D-porraskäytävä 6. kerrokseen asti.

Katutaso-kerros:
- Kerroksesta päästään poistumaan julkisivulle, huoltopihalle sekä rakennuksen taakse. Lisäksi poistuminen B-porraskäytävää pitkin 1. kerrokseen ja edelleen ulos.
- Työ- ja laboratorio tiloista poistuminen rakennuksen kaikilta sivuilta.
- Osa poistumisreiteistä kulkee nosto-ovien kautta (mm. jätehuoneen puoleisella sivulla).

Kellari
- Poistuminen tapahtuu maanalaisesta pysäköintihallista kaikkia neljää porrasta pitkin.

Terassit
- Kampuksen kerroksissa 2.-6. olevista parvekkeista toteutetaan hätäpoistumisreitti
rakennuksen sisälle kultakin tasolta. Kaikki terassitasot ovat yhteydessä toisiinsa
avoportaiden kautta, mutta niistä ei ole kulkuyhteyttä maan tasolle. Kulku esimerkiksi
6. kerroksen terassilta avoportaita pitkin alemmille tasoille osoitetaan varatienä.

Kokoontumispaikka: Neon parkkikenttä Joukahaisenkadun toisella puolella

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta. Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.

Vikatilanteiden aikainen paloturvallisuus

Normaalin, hallitun ja suunnitellun huoltotoiminnan ulkopuolisissa vikatilanteissa joko paloilmoitinlaitteistossa, sammutuslaitteistossa tai savunpoistojärjestelmässä, rakennuksen turvallisuus tulee varmistaa palovahdilla.

Esimerkiksi yhden painovoimaisen luukun toimintalaitteen vaihto ei vaadi palovahdin käyttöä, mutta esimerkiksi sprinklerin paineenkorotuspumpun vikatilanne vaatii.

Päätöksen vikatilanteen kriittisyydestä tekee laitteiston hoitaja yhdessä kiinteistön edustajan kanssa. Vikatilanteiden syntymisiä voidaan oleellisesti ehkäistä huoltamalla ja tarkastamalla laitteita säännöllisesti. Erityisesti savunpoistolaitteiston huoltoon tulee kiinnittää huomiota sillä se ei ole tarkastuslaitoksen valvonnan piirissä.

Toimintaohjeita

Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit
Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
Kerro, mitä on tapahtunut
Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
Kerro tarkka osoite ja kunta
Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
Toimi annettujen ohjeiden mukaan
Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Pelastuslaitos saapuu automaattisen hälytyksen sattuessa "Palokunnan huoneelle", joka sijaitsee Joukahaisenkadun kulmalla. Sieltä on suora pääsy kellarin autohalliin ja sprinklerikeskukselle. Muissa tapauksissa ohjaus lähimmän sisäänkäynnin kautta tapahtumapaikalle, jolloin henkilökunnan tulee järjestää opastaja ulos auttajia vastaan.

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista
  • Mitä on tapahtunut?
  • Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).
Anna tarvittaessa ensiapua
  • Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
  • Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
Tee hätäilmoitus
  • Soita numeroon 112.
  • Kerro, mistä soitat. Joukahaisenkatu 7, TURKU
  • Kerro, mitä on tapahtunut.
  • Toimi ohjeiden mukaisesti.
  • Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Tulipalo

Pelasta ja varoita
  • Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
  • Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
Sammuta ja rajoita
  • Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
  • Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
Hälytä
  • Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
  • Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
  • Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
  • Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
Opasta
  • Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
  • Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Pelastuslaitos saapuu automaattisen hälytyksen sattuessa "Palokunnan huoneelle", joka sijaitsee Joukahaisenkadun kulmalla. Sieltä on suora pääsy kellarin autohalliin ja sprinklerikeskukselle. Muissa tapauksissa ohjaus lähimmän sisäänkäynnin kautta tapahtumapaikalle, jolloin henkilökunnan tulee järjestää opastaja ulos auttajia vastaan.
Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Neon parkkikenttä Joukahaisenkadun toisella puolella

Varakokoontumispaikka: DataCity, Lemminkäisenkatu 20

Toiminta palohälytystilanteessa

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.

  • Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
  • Sulje ovet ja ikkunat.
  • Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
  • Opasta asiakkaita ja vieraita.
  • Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
  • Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
  • Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.
Kokoontumispaikka: Neon parkkikenttä Joukahaisenkadun toisella puolella

Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.

Henkilökunta

  • Opasta opiskelijat ja vieraat poistumaan tilasta, ja poistu itse viimeisenä. Sulje tilan ovi perässäsi.
  • Rakennuksesta poistutaan opastettuja poistumisreittejä käyttäen ulos ja edelleen kokoontumispaikalle.
  • Ravintola / aula
    • Opasta asiakkaat poistumaan ulos rakennuksesta ja kokoontumispaikalle
    • Tarkista tilat, jotta kukaan ei jää hälytyksen ajaksi rakennukseen

Psykofysiikan laboratorion valvoja

  • Kokeen valvoja opastaa tutkimushuoneessa olevat 1-4 koehenkilöä poistumaan.
  • Kokeen kesto on tyypillisesti 1- 3 tuntia jonka aikana kokeen valvoja on jatkuvasti paikalla valvomossa.

Toiminta kokoontumispaikalla

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman lupaa. Rakennukseen palataan, kun siihen on saatu pelastuslaitokselta lupa.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

  • mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava henkilökunnalle / pelastuslaitokselle
  • liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
  • ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Kokoontumispaikka: Neon parkkikenttä Joukahaisenkadun toisella puolella

Varakokoontumispaikka DataCity, Lemminkäisenkatu 20

Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
  • Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
  • Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet
  • Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
  • Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
  • Ilmoita asiasta välittömästi:
    • huoltomiehelle: Are Oy, puh. 020 5305500, päivystys 020 5305700
  • Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
  • Veden pääsulku: Lämmönjakohuone: Kellarikerros, käynti autohallista (tila P0026)
  • Lämmönjakohuone: Kellarikerros, käynti autohallista (tila P0026)
  • Sähköpääkeskus: Kellarikerros, käynti autohallista D-porraskäytävän vierestä (tila P0009)
    Aurinkopaneeliston hätäkatkaisin: Palokunnan huoneessa Joukahaisenkadun puolella, katukerroksessa, tila K1001 (sekä katolla, ylätasolle vievien portaiden läheisyydessä).
Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
  • Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

  • Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
  • Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
  • Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
  • Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

  • Älä tee vastarintaa.
  • Tee vain mitä uhkaaja käskee.
  • Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
  • Tilanteen jälkeen, soita 112. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

  • Kun uhkaus tulee puhelimitse
  • Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
  • Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
  • Kysele kysymyksiä.
  • Missä pommi on?
  • Miltä pommi näyttää?
  • Milloin pommi räjähtää?
  • Miksi?
  • Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
  • Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
  • Onko hän kiihtynyt?
  • Lukeeko hän viestin paperilta?

Puhelun jälkeen ilmoita asiasta 112. Toimi viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
  • Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
  • Avaa radio ja odota ohjeita.
  • Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
Toimi seuraavasti
  • Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
    • pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
    • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
    • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
    • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
  • Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
  • Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
  • Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
  • Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

  • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
  • Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi/turvatietoa.

Sähkökatkot

Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.

Hissien käyttö sähkökatkon aikana ei ole mahdollista.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

  • Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
  • Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 020 5305500).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

  • Käytä taskulamppua
  • Tarvittaessa opasta muita

Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:

Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:

  • Matkapuhelimella - (KONE Hissit Oy, 0800 15063) tai
  • Hississä olevalla hälytyspainikkeella. (Tämä ohjautuu suoraan hissihuollon vikapäivystykseen.)

Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.

Alkusammuttimien käyttöohjeet

Käsisammuttimet

  • Vedä varmistinsokka irti.
  • Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
  • Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
  • Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
  • Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
  • Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
  • Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.

Sammutuspeitteet

  • Ota kiinni peitteen nurkista ja suojaa kätesi peitteen sisään.
  • Astu jalalla peitteen päälle, tämä estää liekin tulon kasvoille.
  • Ojenna kädet suoriksi.
  • Levitä peite palon päälle.
  • Pidä peitettä tiiviisti palon päällä ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Suojaa itsesi peitteen nostamisen aikana, palo voi syttyä uudelleen.
  • Varmista vielä kerran, että palo on sammunut.

Pikapaloposti

  • Avaa pikapalopostikaappi.
  • Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua.
  • Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä.
  • Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut.
  • Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat.

Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa.

Sisälle suojautuminen

Sisälle suojautuminen on tarpeen mikäli kiinteistössä tapahtuu vakava väkivallan teko tai ilmenee sellaisen uhka. Suojautuminen tulee aina tehdä tilaan, jonka ovi voidaan lukita ja johon ei näe sisälle. Lasiseinäisissä opiskelu- ja toimistotiloissa ei voida suojautua. Mikäli uhka tulee opiskelun ollessa käynnissä lasiseinäisessä tilassa, ohjataan oppilaat turvallisempaan paikkaan.

Sisälle suojautumisessa on kaksi vaihetta/astetta.

Ensimmäinen vaihe/aste

Ensimmäiseen asteeseen/vaiheeseen siirtyminen tehdään mikäli kiinteistön lähialueella on väkivallan uhka, on tehty uhkaus vakavasta väkivallasta tai väkivallan uhka on kiinteistön sisällä.

Toimet:

  • Ilmoitetaan uhasta yleiseen hätänumeroon 112
  • Käytävillä ja ulkona olevat oppilaat, vieraat ja henkilöt käsketään sisälle.
  • Opetustilojen ovet lukitaan.
  • Henkilökunta lukitsee ulko-ovet.
  • Odotetaan lisätietoja viranomaisilta.

Toinen vaihe/aste

Toiseen asteeseen/vaiheeseen siirrytään, jos uhka on kiinteistön sisällä tai sen lähellä.

Toimet:

  • Lukitaan opetustilan ovet.
  • Sammutetaan tilojen valot ja suljetaan mahdolliset verhot.
  • Matkapuhelimet sammutetaan tai kytketään äänettömälle.
  • Opettajan tai tilan johtajan puhelimen oltava päällä, mutta äänettömänä.
  • Tilan oven eteen kasataan esteitä.
  • Opastetaan tilassa olevia pysymään matalina ja kalusteiden takana.

Ohjeita henkilökunnalle

Seuraavassa asioita, joita tulee ottaa huomioon hätäpoistumisen ja sisälle suojautumisen osalta etukäteen.

Osana jokapäiväistä toimintaa

  • Opettele kulkemaan ja tuntemaan kiinteistön eri poistumisreittejä.
  • Opettele laittamaan luokkatilan ovi takalukkoon.
  • Selvitä kiinteistön kokoontumispaikkojen sijainnit.
  • Ole mukana harjoituksissa ja tutustu aiheeseen liittyvään materiaaliin ja toimintaohjeisiin.
  • Mieti mihin ja miten voisit suojautua tarpeen tullen.

Tilanteen aikana

  • Ota tilanne haltuun - käytä kuuluvaa ääntä.
  • Ohjaa ryhmäsi turvallisinta reittiä suojaisaan kokoontumispaikkaan.
  • Viranomaiset johtavat pelastustoimintaa - sinä vastaat omasta ryhmästäsi.
  • Jos selkeää ohjetta tai käskyä ei tule - suojaudutaanko sisään vai poistutaanko ulos - tee päätös!

Ratkaisuun vaikuttaa tilan sijainti ja sen antama suoja.

  • Umpiseinäisessä, lukittavassa tilassa on turvallista suojautua.
  • Lasiseinäisessä tilassa tai tilassa, jonka ovea ei saa lukittua, on vaikea suojautua.
  • Jos turvallinen poistumisreitti on näkyvillä ja turvallinen, voi ulos kulkemista harkita.
  • Jos poistumisreitti on kaukana eikä näkyvissä, ulos kulkeminen ei ole turvallista.
  • Toimi tilanteen mukaan asteen 1 tai 2 mukaan.
  • Tarvittaessa raportoi saamaasi tietoa viranomaisille.

Tilanteen jälkeen

  • Palataan normaaliin toimintaan mahdollisuuksien mukaan.
  • Tilanne tulee käsitellä oppilaiden ja henkilökunnan kanssa oppilaitoksen kriisiviestinnän mukaisesti.
  • Älä anna lausuntoja tiedotusvälineille. Viranomaiset jaa etukäteen määritellyt henkilöt vastaavat tiedottamisesta.

Kaasusammutusjärjestelmä korkeajännitehuoneessa

Korkeajännitehuone (tila K1021) on suojattu automaattisella kaasusammutusjärjestelmällä, jossa sammutusaineena käytetään Clean Agent FS 49 C2 - sammutusainetta.

Sammutuslaitteiston toiminta

  • Kyseinen sammutusaine on väritön, mauton ja hajuton kaasuseos.
    • Sammutusaineen toiminta perustuu siihen, että se absorboi voimakkaasti lämpöä palopesäkkeestä näin katkaisten paloketjun.
    • Sammutuskaasu ei ole ihmisille vaarallinen eikä syrjäytä juurikaan happea, mutta tulipalossa syntyy aina vaarallisia palokaasuja, joiden takia tila tulee evakuoida välittömästi.
  • Järjestelmässä on kaksi ilmaisinsilmukkaa (optinen sekä näytteenotto).
    • Kumman tahansa ilmaisujärjestelmän havaitessa savua syttyy laukaisukeskusessa ko. ilmaisinsilmukan paloledi, palohälytys siirtyy VAK:een ja paloilmoitinjärjestelmän kautta hälytyskeskukseen ja hälytyssireeni käynnistyy.
    • Vasta toisen, eri silmukassa olevan, ilmaisimen reagoidessa savuun tapahtuu sammutuslaitteiston laukaisu n. 10 sekunnin viiveellä.
    • Laukaisu voidaan tarvittaessa suorittaa myös käsilaukaisupainikkeella, joka on tilan ovella (ulkopuolella).

POISTU TILASTA HÄLYTYSSIREENIN HÄLYTTÄESSÄ

Aurinkovoimalan hätäpysäytys

Kiinteistön katolle on rakennettu aurinkovoimala: Aurinkopaneelit on sijoitettu katolle, käynti ullakon IV-konehuoneen kautta. Järjestelmän invertterit on sijoitettu ullakkokerroksen akkuhuoneeseen, tila 7003 (B-porraskäytävän vieressä).

Aurinkovoimala voidaan hätätilanteessa pysäyttää kahdella eri tavalla:

Tapa A: Erottaminen invertterin turvakytkimeltä: Aurinkovoimala voidaan erottaa sähköverkosta kääntämällä invertterin turvakytkin OFF-asentoon.

  • "Palokunnanhuoneeseen", tilaan K1001, paloilmoitinkeskukselle sijoitetulla aurinkovoimalan hätäseis -kytkimellä:
  • Aurinkovoimala voidaan erottaa kiinteistön sähköverkosta kääntämällä invertterien turvakytkimet OFF-asentoon. Invertterin turvakytkin sijaitsee ullakon IV-konehuoneessa olevassa akkuhuoneessa 7003.

HUOM: Tällöin aurinkopaneelit sekä paneeleista aurinkosähköjärjestelmän keskukselle tulevat kaapelit jäävät jännitteisiksi!

Tapa B: Erottaminen sähköpääkeskukselta

Aurinkovoimala voidaan erottaa rakennuksen verkosta kääntämällä sähköpääkeskuksella oleva kytkinvaroke OFF-asentoon.

HUOM: Tällöin aurinkopaneelit sekä kiinteistön sisäiset kaapeloinnit jäävät jännitteisiksi, mutta eivät syötä enää kiinteistön pääkeskusta.

HUOM: Molemmilla tavoilla suljettuna aurinkopaneelit sekä paneeleista aurinkosähköjärjestelmän keskukselle tulevat kaapelit jäävät jännitteisiksi! JÄRJESTEMÄ ON KÄYTTÄNNÖSSÄ AINA JÄNNITTEELLINEN, KUN SE SAA VALOA

Aurinkosähkön hätäseis
Aurinkosähkön hätäseis
Aurinkovoimalan invertterit
Aurinkovoimalan invertterit

Liitteet

Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:

Lisäksi Pelsu Pelastussuunnitelma -palvelussa saatavilla seuraavat liitteet:

Autosuoja

Autosuoja on tarkoitettu vain moottoriajoneuvojen säilyttämistä varten. Autosuojan käyttötarkoitus mainitaan voimassa olevassa rakennusluvassa.

Autosuojaa ei saa käyttää rakennusluvan vastaisesti ilman rakennusvalvonnan lupaa. Käyttötarkoitus on moottoriajoneuvojen pysäköintitila, ei siis autopesula, lastaustila, jätehuone, varasto, myymälä, kirpputori, autokorjaamo, rengasvarasto tms.

Autosuojissa muun irtaimiston säilyttäminen on rajoitetumpaa johtuen suuremmista omaisuus- sekä henkilöriskeistä. Muuta irtaimistoa moottoriajoneuvon lisäksi saa säilyttää seuraavasti:

  • mopoja, moottoripyöriä, moottorikelkkoja ja muita ajoneuvorekisterissä olevia moottoriajoneuvoja
  • polkupyöriä
  • peräkärryä tyhjänä
  • kiinteistön huoltamiseen tarkoitettuja moottoriajoneuvoja.

Yllä olevan luettelon lisäksi ei saa säilyttää mitään muuta irtaimistoa, kuten:

  • oman kiinteistön huoltoon tarkoitettuja moottoriajoneuvoihin liitettäviä lisälaitteita
  • työkoneita, kuten kaivureita, täryttimiä, ajettavia nostimia ym.
Autohalli
Sijainti Kiinteistön käyttäjille varattu autohalli kellarikerroksessa
Kiitos, että tutustuit pelastussuunnitelmaan.